Blogi: Heikki Porkka, to 18.05.2017 16:01

Kun kiima voittaa totuuden

Matkustin vuonna 1983 Tukholmaan kesätöihin. Työpaikasta ei ollut lähtiessä tietoa, mutta optimistina ostin matkalipun Turun kautta Tukholmaan, josta olin kuullut löytyvän tekemistä työhaluisille. Tukholma oli tuttu paikka entuudestaan, olin käynyt siellä usein, ensimmäisen kerran jo pikkupoikana 1960-luvun alussa.

Tukholmaan päästyä hakeuduin töihin paikalliseen, suomalaisten hallinnoimaan muutto- ja monialayritykseen. Työskentelimme tavallisesti pienissä kahden tai kolmen hengen ryhmissä. Parinani oli usein J, joka oli urheiluhenkinen ja erittäin riski nuori mies.

Työtehtävämme olivat moninaisia. Siirsimme raskaita kassakaappeja haluttuun kohteeseen, teimme sisätiloissa rakennussiivousta ja rakensimme toimistokokonaisuuksia sekä kaikkea mahdollista, johon tarvittiin hyväkuntoisia miehiä. Viikonloput (la-su) tiskasin eläkeläisravintolassa.

Työviikot olivat seitsemänpäiväisiä. Ei ravintolailtoja, ei shoppailua, ei oikeastaan mitään muuta kuin työtä ja lepoa vuoronperään. Ennestään hoikka varteni oheni useita kiloja kesän aikana.

Vastapainoksi rahaa tuli kuin suokuokalla, kun tulotasoa vertasi kotimaan palkkoihin.

Kotiuduin Ruotsista aikanaan takaisin Suomeen ja elämä jatkui vanhaan malliin.

Keväällä 1986 koin melkoisen yllätyksen, kun käsiin osui Suomessa lehti, jossa luki kissan kokoisin kirjaimin: ”Palmen murhaaja suomalainen?”

Alkuperäinen juttu oli ollut ruotsalaisessa sosialidemokraattisessa lehdessä, jonka kannessa oli miehen kasvokuva. Kuvan ohessa luki (ei sanatarkka lainaus) : "Onko hän Palmen murhaaja?"

Tunnistin välittömästi kuvassa olevan henkilön. Hän oli entinen työkaverini J. Säntillistä elämää viettävä ja tasaisen luonteen omaava nuori mies, joka harrasti voimailua, opiskeli ja teki ahkerasti töitä.

J oli ollut murhapäivänä ampumispaikkaa lähellä olleen kuntoklubin kahvilassa. Hän oli puhunut puhelimessa äreän kuuloisena. Kaksi samalla kuntosalilla harjoitellutta suomalaisnaista oli kuullut osan puhelusta, mm. sanat (ei sanatarkka lainaus): ”Mitä siitä, teet niin kuin sovittiin.”

Hieman myöhemmin samana iltana Olof Palme murhattiin. Naiset ottivat yhteyttä poliisiin ja J noudettiin kuulusteluun. Näyttöä ei löytynyt, joten hänet vapautettiin.

Ruotsalaismedia otti poliisin kuulustelujen jälkeen mieheen yhteyttä menemällä hänen kotiovelleen.

Toimittaja oli tiedustellut voisiko hän tulla sisään ja haastatella. J:n empiessä toimittaja oli todennut, että ei ole aikomusta syyttää mistään vaan kerätä arkistoon tietoja Palmen murhaan liittyen, mahdollisesti jotain pientä lehdessä mainiten, mutta ei missään nimessä leimata syylliseksi. Jos J ei antaisi haastattelua, toimittaja kertoi kirjoittavansa aiheesta joka tapauksessa raportin.

Seuraavana päivänä kyseisessä lehdessä oli etusivun peittävä kuva J:n kasvoista. Median verenhimo oli saanut yhden päätepisteen. J oli leimattu mahdolliseksi Palmen murhaajaksi.

Mikä oli poliisin rooli J:n henkilötietojen luovuttamisessa medialle, siitä ei ole tietoa.

Mediat ja toimittajat tarttuivat Palmen murhan tutkinnan alkuaikoina jokaiseen mahdolliseen epäilyyn kärpäspaperin lailla. Piittaamatta siitä, oliko epäillyksi ehdotetulla oikeasti mitään tekemistä murhan kanssa.

Sosialidemokraattien sankari oli murhattu ja mediassa käännettiin kaikki kivet piittaamatta siitä, millaisia seurauksia siitä voi olla syyttömänä julkisuuteen nostetuille.

Palmen murhaajaa ei ole vieläkään löydetty, tuskin koskaan löydetään.

Ruotsalaisen median toiminta ei enää nykyisin ihmetytä, sillä ruotsalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan ja monikultturismiin liittyvä uutisointi ovat kertoneet varsin selvästi, että totuuden kertominen ei ole ruotsalaismedioiden tärkein journalistinen tavoite.

Palmen murhaan liittyvä uutisointi nousi mieleen suomalaisen valtamedian nykyisestä tavasta kertoa uutisina huhuja ja juoruja, joita se kaappaa ulkomaisista medioista taustoista tarkemmin tietämättä. Kyseessä on ikävä tapa, joka on syönyt luottamusta valtamediaan kaikkialla läntisessä maailmassa.

Valtamedia ryhtyi typeryyttään kilpasille keltaisen lehdistön kanssa ymmärtämättä, että matkimalla keltaista lehdistöä ajautuu lopulta itse osaksi sitä.

Kun mediaan luottamuksen menettäneet kansalaiset perustivat omia julkaisuja, ryhtyi valtamedia syyllistämään rappiostaan vaihtoehtomedioita unohtaen samalla, että yleensä vika ei ole peilissä, jos naama on vino.

Media on ollut jo vuosia jatkuvan muutoksen pyörteissä ja näyttää vahvasti siltä, että pudotuspeli on vasta alkanut. Paikalleen pysähtyminen tai tietoinen harhaanjohtava uutisointi vievät äkkiä uskottavuuden, fakta, joka koskee sekä valtamediaa että vaihtoehtomedioita.

Totuuden etsiminen ja kertominen kansalaisille mahdollisimman selkeällä tavalla ovat itseään kunnioittavan journalismin tärkeimmät elementit. Joka sillä tiellä pysyy, saattaa menestyä myös tulevaisuudessa.

Heikki Porkka to 18.05. 16:01

Kommentit: 1

Juha. to 18.05.2017 20:35 0

Nykyään TV ja muut mediat ovat entisaikojen juoruakkoja, jotka kulkivat pitkin kylää levittämässä perättömiä puheita ja arveluja ihmisten asioista. Se, että jutut olivat jo valmiiksi päin peetä, ne edetessään vielä nousivat kuin pullataikina sellaisiin mittasuhteisiin, että se vei kylän ihmisten elämän aivan sekaisin ja tappeluiltakaan ei säästytty. Käytiinpä niistä kruunun käräjiäkin kunnianloukkauksista ja muusta vahingon tuottamisesta. Entisajan nuoret naiset, jotka olivat naimaiän kynnyksellä olivat varsinaisessa liemessä säilyttääkseen kunniansa, sillä neidon todellisella nuhteettomuudella ei paljoa ollut tosiasiallista väliä, sillä eihän totuuden pidä antaa pilata hyvää juorua. Joskus ennen paperimedia eli sanomalehdet olivat arvostettuja ja kunnioitustakin herättäviä uutisia välittäviä medioita, joiden sisältö oli totuudellisuuteen pyrkivää sekä arvovaltaisia kuin wanha patruuna. Luonnollisesti eri puolueiden pää-äänenkannattajat kertoivat oman puolueensa mielipiteillä ja politiikalla panotettuina sisäpolitiikasta ja joskus ulkopolitiikastakin. Se ei herättänyt hämmennystä, koska väriä tunnustamalla lehden käsitykset ymmärsi jo edeltä käsin olevan sen mukaisia. Sensaatiolehdet olivat oma lukunsa kuten esim "Hymy"-lehti, joka oli legendaarisen Urpo Laitsien luomus, kuten myös iltapäivälehdet, jotka lööpeillään kirkuivat jotain merkillistä tapahtuneen, joka sitten sisäsivuilla lässähti kasaan.



Kommentoidaksesi sinun
täytyy ensin kirjautua:


Jos sinulla ei ole vielä tunnuksia, voit liittyä joukkoomme ostamalla kommentointioikeuden:
Oikea Kommentointi 6kk, 19,90 €
Voit halutessasi kommentoida nimimerkillä.

Heikki Porkka

Ulkosuomalainen, jonka mukaan realismi ja tosiasioiden tunnustaminen ovat ainoat oikeat lähtökohdat yhteiskunnallisista asioista päätettäessä.

tuoreimmat

On tekojen aika

su 20.08. 09:01

Hjallis Harkimo ja kokoomuksen waterloo

la 19.08. 09:35

Tervetuloa monikulttuuri?

to 17.08. 15:14

Gallup kertoo, Suomi on muutoksen edessä

to 17.08. 11:33

Puhuuko Helsingin uusi piispa Teemu Laajasalo totta?

ke 16.08. 20:07

Aikamme mefistot

ke 16.08. 10:16

Yleisradio, presidentti ja Suomi100 -toimikunta ihmisjätteiden oppaina

ti 15.08. 12:50

Virallinen Suomi on suuri valehtelijoiden klubi

la 12.08. 11:10

Suomesta on kehittynyt omituinen maa

pe 11.08. 12:51

Voihan hihhuli!

to 10.08. 11:32

blogit

Vieraskynä

Israel rakentaa sulkuaidan Hamasin tunneleita vastaan

to 17.08.2017 16:00

Juha Ahvio

Mietteitä Rooman Capitolium-kukkulalla ja Forum Romanumilla

to 17.08.2017 12:58

Professorin Ajatuksia

Pentti Linkola tarinoi loogisen epäloogisesti

to 17.08.2017 10:16

Jukka Hankamäki

Rikastus jatkui Barcelonan teurastuksella

pe 18.08.2017 10:21

Petteri Hiienkoski

Miten uskonpuhdistaja arvioi Koraania?

to 17.08.2017 10:20

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Sosiaali- ja terveysministeriön rasismia

pe 11.08.2017 23:54

Piia Kattelus (kesk.)

Ministeri Risikon muunneltu totuus työttömien poliisien määrästä

ma 14.08.2017 13:01

Henry Laasanen

Turun sankarit miehiä, naiset kaivoivat älypuhelimiaan

la 19.08.2017 08:41

Arto Luukkanen

Turusta seurasi: suomalainen on suomalaisen vihollinen?

su 20.08.2017 13:13

Mika Niikko

Sateenkaari ja puolikuu

su 02.07.2017 23:22

Musta Orkidea

Älkää erehtykö luulemaan, että koko maailma ajattelee länsimaalaisittain

to 20.04.2017 20:11

Mikko Paunio

Miksi vain Laura Huhtasaaren oudot maailmankuvakäsitykset kiinnostavat mediaa?

la 05.08.2017 13:36

Heikki Porkka

On tekojen aika

su 20.08.2017 09:01

Olli Pusa

Valehtelijoiden klubi

la 19.08.2017 07:16

Alan Salehzadeh

Terrori-iskut jatkuvat niin kauan, kun islamistien kanssa lepsuillaan

su 20.08.2017 13:33

Janne Suuronen

Ylen oksennus ja valeet

ke 16.08.2017 18:53

Reijo Tossavainen

Hallitsemattoman muuttoliikkeen seurauksia ymmärretään ja ei ymmärretä

su 20.08.2017 11:01

Jessica Vahtera

Et tu, Brute?

pe 16.06.2017 10:02

Pauli Vahtera

Vaalimuistoja

ma 17.07.2017 11:31

Timo Vihavainen

Tolpat merellä

su 20.08.2017 21:05

Matti Viren

Maksamme velkaa

ma 14.08.2017 11:26