Blogi: Heikki Porkka, ma 15.05.2017 11:31

Rauhaa, ystävyyttä ja solidaarisuutta mutta kenelle?

Neuvostoliitto oli olemassaolonsa aikana kommunistien ihannemaa.

KGB, Neuvostoliiton turvallisuuspoliisi, antoi 1960- ja -70-luvulla taloudellista tukea Chilen vasemmistolle sekä vasemmistolaiselle presidentille Salvador Allendelle vaalikampanjan aikana, mutta myös valinnan jälkeen.

Suomen valtiollisessa mediassa, Yleisradiossa, Neuvostoliiton toimintaa ei nähty ongelmalliseksi eikä aiheesta nostettu sen suurempaa meteliä. Internationalismin ideologia oli yhteinen, joten Neuvostoliiton pyrkimys vaikuttaa toisen valtion sisäisiin asioihin koettiin erittäin vasemmistolaisessa Ylessä oikeutetuksi.

 

Viime vuoden ja kuluvan vuoden aikana Yhdysvaltain demokraattinen puolue on esittänyt väitteitä, ei todisteita, joiden mukaan Venäjä osallistui monin tavoin Yhdysvaltain presidentin valintaan. Donald Trumpin osallisuudesta Venäjän oletettuihin toimiin on vihjailtu. Yhtään pitävää todistetta Trumpia vastaan ei ole pitkään jatkuneesta tutkinnasta huolimatta löytynyt.

Väitteitä esitettiin Yhdysvaltain demokraattisen puolueen vaikutusvallassa olevien suurten uutismedioiden, kuten CNN voimakkaalla tuella.

Tällä kerralla vieraan valtion mahdolliset vaikutusyritykset toisen valtion vaaleihin ja politiikkaan ovat saaneet Ylen ja monet muut suomalaiset tahot takajaloilleen.

Yleisradio, Ulkopoliittinen instituutti ja useat valtamedian edustajat ovat toistaneet uskollisesti Yhdysvaltain demokraattisen puolueen liikkeelle laskemaa uskomusta. Ilman ainoatakaan pitävää todistetta. Sama laulu on jatkunut viime päiviin asti.

Elämme juuri nyt aikaa, jolloin huhuista ja oletuksista tehdään uutisia, joita vahvistetaan tietoisesti toistojen voimalla. Totuudesta piittaamatta.

 

Kun Neuvostoliitto romahti 1991, menetti moni laitavasemmistolainen yöunensa. Toivo kuitenkin heräsi Euroopan unionin ja Yhdysvaltain kehitystä seuratessa.

Vasemmistolaisen politiikan painopiste oli siirtymässä Neuvostoliitosta läntisen Euroopan ja jopa Yhdysvaltain demokraattisen puolueen piiriin.

Puhutaan kansainvälisyydestä, vaikka tarkoitetaan internationalismia, rajatonta maailmaa. Sanoja nationalismi, kansallismielisyys ja isänmaallisuus toistetaan negatiivisessa mielessä, mutta nationalismin todellista vastakappaletta, internationalismi –sanaa ei käytetä vaan sen sijalla puheissa esiintyy sana kansainvälisyys.

Kansainvälisyys on positiivisena terminä suosittu myös silloin, kun puhutaan monikultturismista, jonka myötä on pyritty edistämään yhä haitallisemmaksi käyvää Euroopan unionin ulkomaalaispolitiikkaa.

Kansakuntien hävitystyö on ollut kiivasta ja selkeän määrätietoista. Kantaväestön pelkoja ja kantaväestöä kohtaan suuntautunutta vakavaa väkivaltaa on vähätelty toistuvasti poliitikkojen toistamien ”ei saa antaa pelolla valtaa”- ja ”ajatukset Pariisissa / Berliinissä / Pietarissa / Nizzassa / Tukholmassa jne” –mantrojen myötä.

Monenlaiset vähemmistöt ovat ottaneet yhä enemmän valtaa koko läntisessä maailmassa samaan aikaan, kun monikulttuurisuutta (islam) ujutetaan voimakkaasti länsimaisiin yhteiskuntiin. Vanhoja, hyväksi koettuja ja paljon hyvää tuottaneita arvoja kyseenalaistetaan ja halveksitaan. Vasemmistolaisten valtaamat valtamediat osallistuvat täysin rinnoin länsiyhteiskuntien romuttamiseen.

 

Kehityskaari muistuttaa päivä päivältä enemmän aikaa, jolloin maailman [vasemmistolainen] nuoriso kokoontui Berliiniin vuonna 1973 osoittamaan solidaarisuutta kaikille maailman (vasemmisto)kapinallisille ja vähemmistöille. Mainittakoon, että vuonna 2005 vastaava festivaali järjestettiin Venezuelassa, joka oli jo tuolloin suistunut kommunismin ja väkivallan tielle Hugo Chavezin johdolla.

Kommunismi ja ylipäätään kaikenlaiset äärivasemmistolaiset liikkeet olivat vuonna 1973 länsimaissa suosionsa ja voimansa kukkuloilla. Väkivaltaa ihailtiin salaa samaan aikaan, kun julkisuudessa annettiin kuvaa rauhantahdosta ja solidaarisuudesta.

Punainen armeijakunta (RAF) oli monen vasemmistolaisen ihanne sen iskiessä viholliseksi koettujen porvarien kimppuun. Pankinjohtajia ja menestyneitä liikemiehiä murhattiin. Neuvostoliitosta puhuttiin rauhan valtiona ja neuvostoaseet olivat rauhan aseita. Yhdysvallat sen sijaan koettiin imperialistiksi, jota tulee vastustaa kaikin keinoin.

Maailman kommunisti- ja sosialistinuorilta ei puuttunut kirkasotsaisuutta ja poliittista sokeutta. He unohtivat autuaasti kommunistien toteuttamat kansanmurhat (Ukraina) sekä murhien ja väkivallan täyttämät väestönvaihdot (Viro, Latvia, Liettua, Ukraina). Neuvostoliiton toteuttamasta raa’asta ja murhaavasta imperialismista puhumattakaan. Rauha, ystävyys ja solidaarisuus olivat iskusanoja, joita hoettiin silmät kiiluen.

 

Mitä olemme oppineet? Suurin osa ihmisistä ei ole oppinut mitään. Nykyistä mielipuolisuutta tukee paitsi punavihreä vasemmisto, myös liberaalioikeisto, jonka edustajat ovat Suomessa vallanneet erityisesti kokoomuksen kärkipaikat, mutta saaneet vahvaa jalansijaa myös keskustan riveissä.

Kehityskaari, jonka jonkinlaisessa kulminaatiopisteessä olemme juuri nyt, ei lupaa kaunista ja ruusuista tulevaisuutta.

Mikään kansakunta ei ole maailman historiassa sietänyt loputtomiin hallintonsa harjoittamaa halveksuntaa. Poliitikkojen tuudittautuminen omahyväisyyden tilaan on vaarallinen elementti, josta utopistit pitäisi jollain tavoin herättää ennen kuin kehitys eskaloituu käytännön teoiksi, jollaisia on jo nähty riittämiin islamilaisen kulttuuriperimän omaavien tekeminä.

 

Mistä syystä aivot kulkeutuivat juuri nyt näihin aatoksiin? Siksi, että vasemmistolainen kirjailija Pirkko Saisio on kokenut toisen herätyksen.

Ensimmäisen hän koki, kun oivalsi (liian myöhään), että Neuvostoliitto ei olekaan valtio, jossa kaikkien on hyvä olla, varsinkaan toisinajattelijoiden tai seksuaalivähemmistön edustajien. Usko utopiaan romahti.

Neuvostoliiton romahduksen jälkeen Saisio höyrähti monen muun vasemmistolaisen tavoin uuteen utopiaan, kuplaan, jota kutsutaan punavihreäksi kuplaksi, jonka sisällä köllöttävien mielestä monikulttuurisuus on ihanaa ja väistämätöntä.

Nyt Saisio on kokenut uuden herätyksen. Hän ymmärtää eksyneensä jälleen utopistiseen kuplaan, jossa toiveet eivät kohtaa todellisuutta. Hyvä näin, mutta toivottavasti Saision elämään ei tule enää kolmatta kuplaa. Sen sijaan tervetulleita olisivat realismi ja isänmaanrakkaus, joka ilmenee vaatimuksena niiden lakien, sääntöjen ja tapojen noudattamiseen, joihin länsimaissa on totuttu ja jollaisessa suomalaiset ehtivät elää hetken aikaa. Maassa maan tavalla ei ole lainkaan tyhmä sanonta, pikemminkin päinvastoin.

 

Tällä(kin) kerralla yhteiskunnan hyvinvoinnin tuhon takana on poliitikkojen intohimo "saada jotain suurta aikaan” oman elämänsä ja poliittisen vaikutusvaltansa aikana. Kun vallanhimoiselle poliitikolle tarjotaan lautasella kultamunia, vain harva kykenee kieltäytymään, vaikka vastaanottaminen tarkoittaisi kansakunnalle haitallisten asioiden hyväksymistä.

Yhteiskunnan rappion kiihtyessä nykyisellä tahdilla kansakunnan tulevaisuudelle on erityisen tärkeää, että kansalaiset löytävät notkeaselkärankaiseksi taipuneiden poliitikkojen sijaan sellaisia, joiden ainoita todellisia arvoja eivät ole oma kukkaro ja napa.

Rehellisyyden nimissä on todettava, että synkältä näyttää.

Heikki Porkka ma 15.05. 11:31

Heikki Porkka

Ulkosuomalainen, jonka mukaan realismi ja tosiasioiden tunnustaminen ovat ainoat oikeat lähtökohdat yhteiskunnallisista asioista päätettäessä.

tuoreimmat

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03. 12:06

Presidentinvaalin toinen kierros - äänestin pitkin hampain

to 08.02. 11:36

Haavisto ja Stubb, järkevää maahanmuuttopolitiikkaa kannattavan painajaiset

ti 30.01. 16:46

Alexander Stubb ja Elina Valtosen pipo

ke 17.01. 15:08

Mikko Puumalainen - totalitarismin puolella sananvapautta ja suomalaisten etua vastaan

ke 22.11. 17:48

Pois alta, täältä tulee pakkovalta - poltetaanko kirjoja, tuomitaanko edesmenneitä?

to 03.08. 15:45

Tiitisen listan salailu - pitäisikö Suojelupoliisi vihdoin remontoida länsimaiseksi organisaatioksi?

ke 02.08. 10:38

Harkitsen vakavasti Seiskan tilaamista

ma 31.07. 20:42

Onko nyt niin, että anteeksipyynnöt eivät enää riitä?

su 23.07. 18:17

Kirkasotsaisuuden paluusta, sananvapaudesta ja mauttomasta huumorista

ti 11.07. 12:37

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02.2024 17:41

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02.2024 12:33

Heikki Porkka

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03.2024 12:06

Tapio Puolimatka

Lasten vai aikuisten oikeudet

ma 21.08.2023 19:21

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02.2024 14:01

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44