Nytkö paluu avoimiin rajoihin, kun samaan aikaan maahanmuuttajien lukumäärä Välimeren yli jatkaa nousuaan, ihmettelee Gatestone Institute.

Kriitikot sanovat, että vähentämällä rajatarkastuksia nyt se voisi laukaista toisen, vielä suuremman muuttoliikekriisin kannustamalla mahdollisesti miljoonia uusia maahanmuuttajia Afrikasta, Aasiasta ja Lähi-idästä alkaa tehdä matkaansa Eurooppaan. Siitä seuraisi myös jihadistien huomaamattomat Euroopan rajojen ylittämiset tekemään hyökkäyksiä milloin ja missä he haluavat, korostaa Gatestone Institute.

2. toukokuuta lehdistötilaisuudessa Brysselissä maahanmuutosta vastaava EU-komissaari Dimitris Avramopoulos nimesi Itävallan, Tanskan, Saksan, Norjan ja Ruotsin maahanmuuttajien vauraimmiksi ja halutuimmiksi kohteiksi Euroopassa.

Avramopoulos väitti, että rajatarkastukset "eivät ole Euroopan yhteishengen ja yhteistyön mukaisia" ja sanoi:

"On tullut aika ottaa viimeiset konkreettiset askeleet palatessa vähitellen normaaliin toimintaan Schengen-alueella. Tämä on tavoitteemme ja se pysyy muuttumattomana. Täysin toimiva Schengenin alueen vapaus sisäisistä rajatarkastuksista. Schengen on yksi suurimmista Eurooppa-hankkeen saavutuksistamme. Meidän on tehtävä kaikkemme suojellaksemme sitä."

Valtiot voivat palauttaa rajatarkastukset tilapäisesti, jos yleinen järjestys tai kansallinen turvallisuus sitä edellyttävät.

Väliaikainen rajavalvonta otettiin käyttöön syyskuussa 2015, kun satoja tuhansia maahanmuuttajia saapui Eurooppaan ja kun EU-maat Saksan johdolla antoivat erityisen luvan joissakin EU-maissa määrätä kiireelliset tarkistukset jopa kahdeksi vuodeksi. Siitä saakka Euroopan unioni on hyväksynyt kuuden kuukauden jatkoaikoja valvontaan Saksan-Itävallan rajalla, Itävallan ja Unkarin, Slovenian sekä Tanskan, Ruotsin ja Norjan rajoila.

Useat maat ovat perustelleet rajatarkastuksia islamistisen uhkan torjumiseksi.

2. toukokuuta Ruotsi väitti tekevänsä eniten rajatarkastuksia EU-maiden joukossa ja ilmoitti, että se aikoo nostaa tarkastusten määrää Tanskan rajalla.

Ruotsin suuria lukuja he selittävät poliisin tekemillä käytännössä jokaisen ajoneuvon tarkastamisella etelässä Tanskaan johtavalla Öresundin sillalla, kun taas muut maat tekevät rajoillaan vain satunnaisia tarkistuksia. Ruotsin johtava kansallinen rajapoliisi sanoo olevan vaikeaa verrata keskenään eri maiden välisiä tarkastusten tuloksia.

Ruotsi otti vastaan 81 000 turvapaikanhakijaa vuonna 2014, 163 000 vuonna 2015, 29 000 vuonna 2016, ja sama on odotettavissa vuonna 2017.

26. huhtikuuta Itävalta edellytti määrittelemättömän jatkoajan rajatarkastuksille.

"Yksinkertaisesti yleisen järjestyksen ja sisäisen turvallisuuden takia minun täytyy tietää, kuka on tulossa maahamme", Itävallan sisäministeri Wolfgang Sobotka julisti.

Vuonna 2015 Itävalta otti vastaan 90 000 maahanmuuttajaa ja peräänkuuluttaa lykkäämään EU-pakolaisten jakeluohjelmaa, joka vaatii EU: n jäsenvaltioita hyväksymään muihin jäsenmaihin pääsevien pakollisen ja suhteutetun turvapaikanhakijoiden jakamisen.

9. maaliskuuta Norja jatkoi rajatarkastuksiaan vielä kolmen kuukauden ajan.

26. tammikuuta Tanska jatkoi rajatarkastuksiaan vielä neljä kuukautta. Integraatioministeri Inger Støjberg sanoi hänen hallituksensa laajentavan rajavalvontaa "kunnes Euroopan rajat ovat hallinnassa."

19. tammikuuta Saksa ja Itävalta ilmoittivat rajatarkastusten maiden välillä jatkuvan "niin kauan kun EU:n ulkoraja ei ole riittävän suojattu."

Eurooppaan matkaavien maahanmuuttajien määrä on jälleen nousemassa korkeammaksi. Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) mukaan niistä 30 465 maahanmuuttajasta, jotka saavuttivat Euroopan vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä 24 292 (80%) saapui Italiaan, 4407 Kreikkaan, 1510 Espanjaan ja 256 Bulgariaan.

Vertailun vuoksi Eurooppaan vuonna 2017 kunkin kolmen ensimmäisen kuukauden aikana saapuvien määrä ylitti sen määrän, joka saavutettiin samana ajanjaksona vuonna 2015 -vuonna jolloin muuttoliike Eurooppaan saavutti ennennäkemättömän tason.

Kehityksen odotetaan jatkuvan koko vuoden 2017. Hyvä sää aiheuttaa jo nyt maahanmuuttajien aallon Välimerellä Libyasta Eurooppaan. Vain yhden viikon aikana esimerkiksi huhtikuussa yhteensä 9661 maahanmuuttajaa on jo saavuttanut Italian rannikot.

Taloudelliset syyt ja paremman elämän hakeminen Euroopasta ovat ylivoimaisesti tärkeimmät maahanmuuttajien saapumissyyt. Vain hyvin pieni määrä vaikuttaa oikeutetuilta turvapaikanhakijoilta tai sota-alueilta pakenevilta. IOM:n mukaan siirtolaiset jotka pääsivät Italiaan kolmen ensimmäisen kuukauden aikana vuonna 2017 ovat Guinea, Nigeria, Bangladesh, Norsunluurannikko, Gambia, Senegal, Marokko, Mali, Somalia ja Eritrea.

Italiasta on tullut Euroopan tärkein maahanmuuttajien rajanylityspaikka Euroopan unionin Turkin kanssa maaliskuussa 2016 allekirjoittaman sopimuksen takia. Sopimuksella yritettiin hillitä maahanmuuttoa Turkista Kreikkaan, mutta viime viikkoina Turkin viranomaiset ovat uhanneet vetäytyä sopimuksesta syyttämällä EU:ta sopimusten laiminlyömisestä.

Sopimuksen mukaan EU sitoutui maksamaan Turkille 3 miljardia euroa sekä myöntämään Turkin 78 miljoonalle kansalaiselle viisumivapauden Eurooppaan ja käynnistämään jäsenyysneuvottelut Turkin liittymisestä EU:hun. Vastineeksi Turkki suostui ottamaan takaisin kaikki maahanmuuttajat ja pakolaiset, jotka pyrkivät Turkin kautta Kreikkaan.

Kreikkaan saapuvien maahanmuuttajien määrä laski jyrkästi, mutta ei täysin, ja Euroopan unionin 12. huhtikuuta toimittamien tietojen mukaan sopimuksen astuttua voimaan yhteensä 30 565 maahanmuuttajaa saavutti Kreikan.

Vain 944 noista maahanmuuttajista on palannut Turkkiin ja se on jyrkässä ristiriidassa niihin satoihin tuhansiin maahanmuuttajiin, jotka saapuivat Kreikkaan suurimman kriisin aikana.

Turkin yhteistyön jatkuminen on välttämätöntä, että muuttopadot pysyisivät kiinni.

22. huhtikuuta Turkin EU-ministeri Ömer Çelik antoi uhkavaatimuksen varoittaen Euroopan unionia, että jos se ei myönnä Turkin kansalaisille viisumivapautta toukokuun loppuun mennessä, Turkki keskeyttää muuttosopimuksen ja päästää maahanmuuttajien tulvan Eurooppaan.

17. maaliskuuta Turkin sisäministeri Süleyman Soylu kiristi kertomalla, että lähettää maastaan 15 000 Syyrian pakolaista kuukaudessa Eurooppaan:

"Kerron teille Eurooppa, onko teillä tällaista rohkeutta? Jos haluatte, lähetämme 15 000 pakolaista teille. Teidän pitää pitää mielessä, että ette voi suunnitella peliä tällä alueella lukunottamatta Turkkia."

Helmikuussa 2016 Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on jo uhannut lähettää miljoonia siirtolaisia Eurooppaan.

"Voimme avata ovet Kreikassa ja Bulgariassa milloin vain ja voimme laittaa pakolaiset busseihin", hän kertoi Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerille. Puheessaan hän viestitti, että häneltä on loppumassa kärsivällisyys:

"Meidän otsaamme ei ole kirjoitettu sanaa 'idiootti'. Meillä on kärsivällisyyttä, mutta teemme mitä meidän täytyy. Älkää ajatelko, että lentokoneet ja bussit ovat olemassa turhan takia."

Viisumivapauden arvostelijat pelkäävät, että miljoonat Turkin kansalaiset voivat päätyä siirtymään Eurooppaan. Itävallan uutislehti Wochenblick raportoi äskettäin, että 11 miljoonaa turkkilaisia elää köyhyydessä ja monet heistä haaveilevat muuttamisesta Keski-Eurooppaan.

Analyytikot uskovat Erdoganin näkevän viisumivapaussopimuksen mahdollisuutena "viedä" Turkin "kurdiongelma" Saksaan. Baijerin valtiovarainministeri Markus Söderin mukaan miljoonat kurdit ovat valmiita hyödyntämään viisumivapauden paetakseen Saksaan Erdoğanin käsistä:

"Me tuomme maahan sisäisen Turkin konfliktin. Lopulta vähemmän maahanmuuttajia saattaa saapua veneellä, mutta suurin osa saapuu lentokoneella", hän varoitti.

Turkki hallitsee noin kolmea miljoonaa Syyrian ja Irakin pakolaista, joista monet oletettavasti odottavat tilaisuutta paeta Eurooppaan.

IOM:n mukaan jopa miljoona ihmistä, pääasiassa Bangladeshista, Egyptistä, Malista, Nigeristä, Nigeriasta, Sudanista ja Syyriasta ovat nyt Libyassa odottamassa Välimeren ylittämistä.

Geneven YK-toimiston johtaja Michael Møller on varoittanut, että Euroopan on valmistauduttava miljoonien muiden siirtolaisten saapumiseen Afrikasta, Aasiasta ja Lähi-idässä. Timesin haastattelussa tanskalainen Møller sanoi:

"Se mitä olemme nähneet, on yksi suurimmista ihmisten vaelluksista historiassa. Ja se juuri nopeutumassa."

Saksan kehitysministeri Gerd Müller toisti varoituksen:

"Suurimmat muuttoliikkeeet ovat vielä edessä: Afrikan väestö kaksinkertaistuu tulevina vuosikymmeninä. Egyptin kaltainen maa kasvaa 100 miljoonaan ihmiseen, Nigerian 400 miljoonaan. Meidän internetin ja matkapuhelinten digitaaliajassa jokainen tietää hyvinvointimme ja elämäntapamme."

Müller lisäsi, että vain 10 % näistä tällä hetkellä liikkeellä olevista on tullut Eurooppaan: "8-10 miljoonaa maahanmuuttajaa on vielä matkalla."