Keuruun vastaanottokeskuksen johtaja Rasul Azizan on vapautettu tehtävistään ja yksikössä on aloitettu sisäinen tarkastus, kertoo Keskisuomalainen.

SPR:n Länsi-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pekka Annala on vahvistanut, että vastaanottokeskuksen toimintaa käydään läpi, mutta "ei voi kertoa millaisista asioista on kyse".

Vuosi sitten Ylen "Aamusydämellä: Henki uhattuna" -haastattelussa Keuruun vastaanottokeskuksen johtaja Rasul Azizan kertoi jättäneensä kotimaansa Iranin poliittisen vainon vuoksi ja tulleen Suomeen kiintiöpakolaisena. Hän on toiminut nuoruudessaan vapaustaistelijana ja sissinä. (Netti-tv, aamusydämellä)

Keskisuomalaisen mukaan SPR on tehnyt poliisille rikosilmoituksen mahdollisten epäselvyyksien ja tilanteen selvittämiseksi.

"Selvitettävänä on, onko yksikössä noudatettu annettuja ohjeita ja määräyksiä", Annala muotoilee.

Nykysuomen tietojen mukaan taustalla on rikosepäilyt ja keskuksen tiloihin on tehty "mittava ratsia". Ratsiassa kerrotaan löytyneen sekä huumeita että huumeidenkäyttövälineitä.

Keuruun väkiluvusta lähes kuusi prosenttia on turvapaikanhakijoita.

Yli kolmasosa Keski-Suomen turvapaikanhakijoista on siis majaillut Keuruulla. Heitä on ollut kaikkiaan 610 eli useampi kuin yksi kahdestakymmenestä on turvapaikanhakija.

Ei siis ihme, että Keuruun vastaanottokeskuksessa poliisit ovat vierailleet ahkerasti. Esimerkiksi viime vuoden aikana poliisi on hälytetty paikalle yli 60 kertaa.

Keuruun kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus ottivat aluksi kielteisen kannan vastaanottokeskuksen perustamiseen. Koska Keuruun kaupunki ei omista varuskunnan tiloja, keskus voitiin avata ilman sen lupaakin.

Keuruun kaupunginvaltuutettu (ps.) Joonas Röppänen kirjoitti blogissaan, että Keuruu on ainoa kunta Suomessa, jossa kaupunginvaltuusto teki päätöksen että Keuruulle ei haluta vastaanottokeskusta.

"Valtio kuitenkin käveli Keuruun päätöksen ylitse ja yksityinen kiinteistösijoittaja pääsi takomaan rahaa SPR:n vuokrattua entisen varuskunnan kasarmirakennuksen vastaanottokeskuskäyttöön."

Huomionarvoista on, että Keuruun kaupunginhallitus äänesti äänin 7-1 siitä, ettei Keuruulle entisen varuskunnan alueelle vastaanottokeskusta haluta. Tästä huolimatta Keuruulle perustettiin Suomen suurin (500 hengen) vokki vanhaan kasarmirakennukseen.

Viime kesänä uutisoitiin linja-autoon linnoittautuneesta turvapaikanhakijaryhmästä, joka oli siirretty Oulun hätämajoitusyksiköstä Keuruulle, mutta jotka eivät olleet suostuneet poistumaan bussista ja majoittumaan Keuruun vastaanottokeskukseen. Tuolloin Keuruun vastaanottokeskuksen johtaja Rasul Azizan yritti selvittää syitä, miksi turvapaikanhakijat eivät halua Keuruulle.

"He tulivat sellaisesta hätämajoitusyksiköstä, jossa heille maksettiin täysi vastaanottoraha, jolla voi ostaa ja tehdä itse ruokansa. Ilmeisesti he haluaisivat samanlaisen järjestelyn."

Keuruulla turvapaikanhakijoille tarjotaan ruoka talon puolesta ja koska Keuruu on aika pieni kaupunki verrattuna Ouluun, Azizan pohti turvapaikanhakijoille bussimatkan aikana mahdollisesti kehittyneen myös kulttuurisokin.

Keskuksen turvallisuuden lisäksi kustannukset huolestuttivat Keuruun kaupunginvaltuustoa jo heti alusta lähtien.

"Kaupunkilaisille olisi tullut keskuksesta kustannuksia verotuksen muodossa. Vaikka valtio kustantaa tiettyjä asioita, realismi on kuitenkin toisenlainen", totesi tuolloin Keuruun valtuuston puheenjohtaja Lauri Oinonen (kesk.).

SPR:n Länsi-Suomen toiminnanjohtaja Pekka Annala ei ymmärtänyt, miksi keuruulaiset olivat keskusta vastaan ja näkivät sen jo silloin turvallisuusriskinä, sillä hänen mielestä "puitteet Keuruulla ovat loistavat ja keskus toisi taloudellista hyvää kuntaan".

Joonas Röppänen selvitti blogissaan Keuruun vastaanottokeskuksen kuluja vuonna 2016 ja ne olivat 9,7 miljoona euroa. Aloittamisvuonna kulut olivat yhden kuukauden 12/2015 ajalta 2 927 956 euroa.

"Kuluerittely Keuruun vastaanottokeskuksen menoista vuodelta 2016: Henkilöstökulut: 1 361 730 euroa, kiinteistökulut: 3 636 096 euroa, tarvikkeet: 384 066 euroa, palvelut: 214 250 euroa, terveydenhoito: 611 980 euroa, muut kulut: 772 674 euroa, toimeentuloturva: 820 336 euroa."

Vertailun vuoksi hän mainitsee vuonna 2016 Keuruulla toimeentulotuen tarpeessa olleen noin 562 asuntokuntaa ja heille maksetun toimeentulotuen määrän olleen 890 000 euroa.

Röppänen kysyykin, kuinka asiat olisivat, jos koko kymmenkertainen euromäärä olisi käytetty keuruulaisten hyväksi.

Jo aiemmin Migri on ilmoittanut, että Keuruun vastaanottokeskuksen toiminta on päätetty lakkauttaa kesäkuun 2017 loppuun mennessä. Yksikössä on nyt noin 250 asukasta ja he kaikki ovat muuttaneet entisen varuskunta-alueen kerrostaloihin kasarmien tyhjentämisen ajaksi.

Myös toinen Keuruulla sijaitseva vastaanottokeskus lakkautettiin viime vuoden maaliskuussa.

Keuruun seurakunnan ylläpitämässä Isohiekan vastaanottokeskuksen leirikeskuksessa oli enimmillään noin 100 turvapaikanhakijaa.