Blogi: Heikki Porkka, pe 05.05.2017 22:11

Ranskan vaaleista

Yleisradion vasemmistolainen toimittaja Sampo Vaarakallio väitti Ylen 20:30 uutisissa (5.5.2017), että Marine Le Penin pääsy presidentinvaalien toiselle kierrokselle on jakanut Ranskan kahtia ennennäkemättömällä tavalla.

Onko Vaarakallio oikeasti näin pihalla maailman menosta ja varsinkin Ranskan yhteiskunnan pitkään kestäneestä tilasta?

Ei Le Penin pääsy vaalien toiselle kierrokselle Ranskaa ole jakanut, vaan Le Penin menestys on seurausta siitä, että Ranska on jakaantunut vähintäänkin kahtia viimeistään Hollanden presidenttikaudella.

Todellisuudessa Ranskan jakaantuminen on alkanut jo aikaa sitten. Jakaantumisen merkittävin syy piilee ulkomaalaispolitiikassa, kuten MTV:n entisen Ranskan kirjeenvaihtajan Helena Petäistön vuonna 2005 kirjoittaman blogitekstin otteesta ilmenee:

”..."Mitä minä sanoinkaan", toteaa nyt moni ranskalainen.
DE TOUTE facon, il est trop tard! Nyt on jo liian myöhäistä! totesi olkapäitään kohauttaen jo vuonna 1991 Ranskan entisen presidentin tärkein neuvonantaja istuen minua vastapäätä erään eurooppalaisen hotellin aulan sohvalla.

Hetkeä aiemmin hän oli udellut minulta - tietäen, että olin maassa jo toiseen otteeseen - mikä maassa oli mielestäni muuttunut 15 vuodessa. Kerroin, että minusta ranskalaisista oli tullut aiempaa aggressiivisempia ja pelokkaampia holtittomalta vaikuttavan maahanmuuton edessä ja ihmettelin, miten näin on päässyt tapahtumaan.

Tällainen "Minun jälkeeni vedenpaisumus" -mentaliteetti ja tietty laksismi on ollut tyypillistä ranskalaiselle hallinnolle niin oikealla kuin vasemmallakin.

Kun monet muut maat automatisoivat teollisuuttaan, Ranska turvautui presidentti Valery Gisgard d'Estaingin johdolla entisten siirtomaamaiden halpaan työvoimaan ja salli myös heidän moniavioisten perheidensä tulon maahan.

Presidentti Francois Mitterrand taas halusi näyttää vasemmiston suuren sydämen kolmatta maailmaa kohtaan. Hän laillisti ensi töikseen valtavat määrät laittomasti maahan tulleita siirtotyöläisiä ja avasi rajat seposelälleen.

Vähitellen ilmeni, ettei täysin vieraasta kulttuurista tullut väki sulaudukaan Ranskan tasavaltaan niin kuin olivat tehneet katoliset puolalaiset, italialaiset, espanjalaiset ja portugalilaiset. Siirtomaissa opetettu juttu yhteisistä gallialaisista esi-isistä ei enää purrut.

Ranskan keskushallinto on perinteisesti vahva, ja se on välillä toki kokeillut tiukempiakin otteita. Sen usko omaan kaikkivoipaisuuteen ei kuitenkaan horjunut, ja tosiasiat hukutettiin täkäläiseen le non-dit -käytännön mukaiseen hymistelyyn sanomatta asioita suoraan.

Ensimmäisen herätyksen maa sai kolme vuotta sitten, kun Le Pen pongahti presidentinvaalien toiselle kierrokselle. Mutta kun mikään ei silti muuttunut, painekattila viimein pamahti.

Rysäyksen välitön hinta on noin 500 miljoonaa euroa. Lopullista hintaa ei vielä kukaan osaa arvioida.”

Petäistön kirjoituksen jälkeen Ranskan maahanmuuttopoliittinen kehitys on edennyt vain huonompaan suuntaan.

Vuoden 2002 Ranskan presidentinvaaleissa Petäistön tekstissä mainittu Marine Le Penin isä, Jean-Marie Le Pen, selvisi toiselle kierrokselle ja sai 16,86 prosenttia annetuista äänistä.
Nyt gallupit lupaavat Marine Le Penille noin 40 prosentin ääniosuutta.

Ranskan maahanmuutto- ja EU-kriittisten rintama on siis todellisuudessa kasvanut huimasti viimeisten vuosien aikana, mutta tätä faktaa valtamedia ei mainosta lainkaan.
Kriittisten suosion kasvu on uskomattoman suuri, kun tiedostaa millä volyymilla valtamedia ja Euroopan poliittinen eliitti ovat solvanneet kriittisten asennetta ja toimintaa.

Itävallan ja Hollannin vaalien jälkeen valtamedia ja monikultturismiin rakastuneet poliitikot hehkuttivat torjuntavoittoa.

Itävallassa yhteiskuntaa vahingoittavaa maahanmuuttoa vastustava presidenttiehdokas sai lähes 47 prosenttia annetuista äänistä.
Oletetaanko valtamediassa ja utopiaan hurahtaneiden poliitikkojen piirissä, että kansalaiset tyytyvät nykyiseen tilaan ja unohtavat ongelmat, joita holtiton maahanmuutto on tuottanut heidän ympäristöönsä?

Hollannin parlamenttivaaleissa maahanmuuttokriittinen puolue sai toiseksi eniten ääniä ja vaalit voittanut pääministeripuolue menestyi odotettua paremmin otettuaan yhdeksi pääteemaksi maahanmuuttokritiikin.
Hollannin kriittisten nousun myötä vuosikausia monikultturismia ja holtitonta maahanmuuttoa kaikin tavoin edistänyt sosialidemokraattinen puolue on romahtanut 60 edustajan puolueesta kahdeksan kansanedustajan miniryhmäksi.

Millä tavalla Hollannin vaalit olivat sen linjan voitto, jota esimerkiksi suomalainen vihervasemmisto ja liberaalioikeisto edustavat?

Kävi Ranskan vaaleissa miten hyvänsä, jo nyt on selvää, että maan sisäinen ilmapiiri ei suinkaan rauhoitu vaan pikemminkin jatkuu entistä rauhattomampana.

Etukäteen tiedetään, että Macronin johdolla nykyinen kehitys kohti liittovaltiota ja entistä rauhattomampaa yhteiskuntaa jatkuu.
Le Penin valinta puolestaan tuo muutoksen, mutta sitä, mitä muutos toisi mukanaan, ei osaa varmuudella sanoa kukaan.

Heikki Porkka pe 05.05. 22:11

Kommentit: 0



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Facebook sivullamme.

Heikki Porkka

Ulkosuomalainen, jonka mukaan realismi ja tosiasioiden tunnustaminen ovat ainoat oikeat lähtökohdat yhteiskunnallisista asioista päätettäessä.

tuoreimmat

Terrorismi, liikenne ja sokeri tappavat

Klo 09:42.

Varmoja konsteja terrorismin uhan vähentämiseksi tulevaisuuden Suomea ajatellen

la 16.06. 11:07

Maahanmuutto ja sen myötä ilmaantuvat terrori-iskut eivät ole luonnonvoimia

pe 15.06. 10:12

Suruliputus. Ei koskaan enää?

to 14.06. 15:29

Jääkö Suomi Euroopan viimeiseksi [ja ainoaksi] idiotismin edustajaksi?

to 14.06. 10:00

Todellisuuspakoinen kansakunta?

to 14.06. 07:53

Rajavartijoita vai pillerihattuisia pikkolopoikia?

ma 11.06. 10:00

Suvaitsevaisen ihana maailma

to 07.06. 09:47

Vapaa liikkuvuus on suhteellinen käsite

ma 04.06. 21:30

Helsingin Sanomat kulttuurimarxilaisuuden ytimessä

su 03.06. 12:40

blogit

Vieraskynä

Sananvapaus politisoituneessa oikeusjärjestelmässä: Tommy Robinson

pe 15.06.2018 14:00

Juha Ahvio

Tapaus Aki Ruotsala ja sananvapauden tila Suomessa

pe 08.06.2018 14:26

Professorin Ajatuksia

Ei syytä huoleen

ti 19.06.2018 13:13

Jukka Hankamäki

Nyt terroristi on vaarallinen

ma 18.06.2018 13:20

Petteri Hiienkoski

Kristinusko ja islam X: Allah on Raamatun Jumalan irvikuva

ke 06.12.2017 08:52

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Behdad - poliittiset pakolaiset tuvapaikkarallin uhreina

to 31.05.2018 23:27

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

"Syrjäytyneet miehet romuttavat syntyvyyden" -narratiivi

ke 18.04.2018 06:51

Arto Luukkanen

Hallitus sai neljät "ehdot"

ma 18.06.2018 13:22

Mika Niikko

Yksi äiti, kaksi äitiä, kolme äitiä

ke 21.02.2018 20:30

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Reuters Institute / Oxford University median luotettavuustutkimus jopa hulvatonta luettavaa - Vahva lukusuositus

su 17.06.2018 12:23

Heikki Porkka

Terrorismi, liikenne ja sokeri tappavat

ti 19.06.2018 09:42

Olli Pusa

Kojamo - rahastus ja kusetus

ke 23.05.2018 16:40

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Perinteiset perhearvot uhka ?

ke 06.06.2018 14:01

Reijo Tossavainen

Bagdadissa on turvallisempaa kuin paikoitellen Ruotsissa

ti 19.06.2018 09:04

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Demokratian variantteja

ti 19.06.2018 13:13

Matti Viren

Hyvinvointivaltio voi pahoin

ti 08.05.2018 11:28