Diakonissalaitos haluaa laittomasti maassa oleskeleville oleskeluluvat ja omat palvelut

Diakonissalaitoksen Suojattomat-hankkeen raportissa myönnetään turvapaikanhakijoiden kertoneen, että Eurooppa kutsuu heitä avosylin turvaan ja tarjoaa ilmaisen koulutuksen

Kotimaa to 27.04.2017 21:45

Suomeen tulee jäämään joukko paperittomia, jotka eivät suostu poistumaan vapaaehtoisesti, eikä heitä pystytä viranomaistoimin poistamaan maasta, selviää Helsingin Diakonissalaitoksen tänään julkaisemasta Suojattomat -hankkeen raportista.

Suomen viranomaiset käyttävät paperittomista termiä ”laittomasti maassa oleskeleva”.

Sitä kuinka suuri joukko tämä tulee olemaan, on vaikea ennustaa, sillä ilmiönä paperittomat eivät ole yhtenäisesti minkään viranomaisten, järjestöjen tai muiden toimijoiden ”rekisterissä”, raportissa myönnetään.

Ennen vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden määrän kasvua viranomaiset ovat arvioineet paperittomia olevan Suomessa noin 3500. Vuonna 2016 määrä olisi joidenkin arvioiden mukaan noussut noin 4000 henkilöön ja vuonna 2017 uuspaperittomiksi päätyvät ovat suurelta osin niitä turvapaikanhakijoita, jotka saapuivat Suomeen vuonna 2015 ja sen jälkeen.

Raportissa mainitaan, että monesti vuoden 2015 turvapaikanhakijat yhdistetään Syyrian sotaan, mutta Suomeen tuolloin saapuneista turvapaikanhakijoista vain alle kolme prosenttia oli kotoisin Syyriasta.

"Itse asiassa Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista kaksi kolmannesta oli irakilaisia ja 16 prosenttia afganistanilaisia. Somalialaisiakin turvapaikanhakijoita oli tuplasti enemmän kuin syyrialaisia."

Suomeen kohdistuvassa muuttoliikkeessä olikin kyse paljon Syyrian sotaa laajemmasta pakolaisuudesta.

Irakilaiset muodostavat valtaosan Suomeen 2015 tulleista turvapaikanhakijoista sekä sittemmin niin sanotuista uuspaperittomista. Yhteensä hankkeen aikana saatiin kontakti maaliskuun loppuun mennessä noin 400 paperittomaan ja paperittomuuden uhan alla elävään henkilöön. Suojattomat -hankkeessa tavoitettiin erityisesti irakilaisia paperittomia, joita oli noin kaksi kolmasosaa. Seuraavaksi suurin tavoitettu ryhmä olivat somalialaiset, joita kontakteista oli noin neljännes.

Tyypillisimmät irakilaiset paperittomat olivat noin 25–40-vuotiaita miehiä, joista osa oli perheettömiä, osalla oli puoliso ja/tai lapsia lähtömaassa tai jossain muussa maassa, ja pieni osa oli Suomessa yhdessä puolison ja/tai lasten kanssa. Merkille pantavaa on, että hankkeessa vähemmälle huomiolle jäi siis esimerkiksi muiden kuin irakilaisten ja somalialaisten uuspaperittomien (esimerkiksi afganistanilaisten), paperittomien naisten, yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden sekä muiden kuin turvapaikkaprosessin kautta paperittomiksi joutuneiden tilanteet.

Eurooppaan irakilaisia veti tarpeen ja mahdollisuuden yhdistyminen: ihmisten liikkuvuuden kontrolloimattomuus ja matkakustannusten romahtaminen. Samalla portti Eurooppaan näytti avautuneen, raportissa kerrotaan.

Suomea pidettiin turvallisena ihmisoikeuksia kunnioittavana maana, jossa on korkeatasoinen ilmainen koulutus ja jopa elämillä on oikeudet. Tietoa Suomesta ja matkavinkkejä oli saatu sosiaalisesta mediasta ja tuttavilta. Irakilaiset turvapaikanhakijat myös nostivat itse itsensä otsikoihin Suomessa esimerkiksi kritisoimalla vastaanottokeskuksissa tarjottavan ruoan laatua. Yhä useamman irakilaisen saatua myöhemmin kielteisiä turvapaikkapäätöksiä media nähtiin edelleen yhtenä keinona julkisen keskustelun herättämiselle, jonka kautta toivottiin muutosta epäoikeudenmukaiseksi koettuun tilanteeseen. Myös Suojattomat -hankkeelle tuli useampia pyyntöjä paperittomiksi joutuneilta irakilaisilta, jotka toivoivat hankkeelta apua saadakseen tarinansa mediaan ja sitä kautta näkyvyyttä paperittomien tilanteelle.

Jatkoa samalle ilmiölle sekä taitavalle perinteisen ja sosiaalisen median hyödyntämiselle on myös 10.2.2017 alkanut turvapaikanhakijoiden Stop Deportations -mielenosoitus ensin Kampissa ja sittemmin Rautatientorilla. Viimeistään mielenosoituksen myötä turvapaikanhakijat ovat ottaneet haltuun oman tilansa heitä koskevassa suomalaisessa turvapaikkakeskustelussa, mikä poikkeaa totutusta tilanteesta, jossa turvapaikanhakijat on nähty vain auttamisen tai hallinnollisten toimien kohteena, raportissa yritetään oikeuttaa laillisesti maassa oleskelevien vaatimia oikeuksia.

Mielenosoituksen myötä turvapaikanhakijat ovat saaneet puolelleen laajan tukijajoukon, sekä järjestäneet tilaisuuksia näkökantojensa esiin tuomiseen esimerkiksi Maahanmuuttovirastossa ja Helsingin kaupunginvaltuustossa.

Suojattomat -hankkeessa kuultujen kertomusten mukaan monet irakilaiset olivat kokeneet, että Eurooppa ikään kuin kutsuu heitä turvaan ja tulee ottamaan turvapaikanhakijat avosylin vastaan. Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilän kesällä 2015 mediassa antama lupaus avata jopa oman kotinsa ovet turvapaikanhakijoille mainittiin myös monesti esimerkkinä.

Huomion arvoista on kuitenkin se, että hätämajoitukseen hakeutui vain vähän paperittomia. Pahimpien pakkasten kirkkohätämajoituksia käyttävät ryhmät olivatkin Itä-Euroopan liikkuva väestö sekä suomalaiset asunnottomat.

Raportissa kerrotaan, että uuspaperittomat ovat liikkuvaan väestöön tai moniin muihin paperittomiin verrattuna erilaisessa tilanteessa, sillä he ovat tottuneet vastaanottokeskuksen palveluihin.

Vastaanottopalvelujen päättyessä yhtäkkinen jääminen täysin tyhjän päälle on heille suuri shokki eivätkä he voi alentua samalle tasolle muiden apua tarvitsevien kanssa.

"Monet irakilaisista uuspaperittomista ovat myös saattaneet kotimaassaan olla hyvässä sosioekonomisessa asemassa, joten heidän voi olla vaikea hyväksyä olevansa paperittomina saman palvelun piirissä kuin päihdeongelmaiset, asunnottomat ja ´romanikerjäläiset´."

Monien uuspaperittomien kohdalla vaikuttaa siltä, että heillä on ainakin toistaiseksi Suomessa verkostoja ja resursseja, joiden avulla voivat tilapäisesti majoittua.

”Olen saanut apua joskus kirkosta, joskus journalisteilta, joskus yksittäisiltä ihmisiltä. En ole koskaan ollut hätämajoituksessa, en edes tiedä missä se on.”

Suurin osa hankkeessa kohdatuista ihmisistä oli tullut Suomeen siinä vakaassa uskossa, että heillä on oikeus saada turvapaikka, ja että he tulevat sen saamaan. Vielä kielteisen hallinto-oikeuden päätöksen jälkeenkin monelle vaikutti olevan vaikea uskoa, että heille ei todella ole myönnetty Suomesta turvapaikkaa. Monet jopa kokivat tulleensa ikään kuin huijatuiksi, ja löysivät itsensä tilanteesta, johon eivät olisi koskaan osanneet kuvitella joutuvansa.

Monet olisivat halunneet mahdollisuuden hakea turvapaikkaa jostakin muusta maasta, ja kysyivät miksi tähän ei anneta mahdollisuutta, vaan heitä pidetään sormenjälkien avulla ”vankina” Suomessa. Osa vaikutti selvästi katuvansa päätöstä tulla Suomeen, ja ajatteli, että tilanne olisi parempi, jos turvapaikkaa olisi alun perin hakenut jostain toisesta maasta.

Helsingin Diakonissalaitos vaatii kuitenkin paperittomille omia palveluja.

Sitä varten Helsingin Diakonissalaitos suosittelee nyt viittä toimenpide-ehdotusta, joilla entistä paremmin ja kokonaisvaltaisemmin pystyttäisiin vastaamaan paperittomien tarpeisiin ja tukemiseen.

Helsingin Diakonissalaitos haluaa muun muassa toimintamallin, jossa paperittomien hätämajoitus, päiväkeskus sekä ohjaus ja neuvonta sijaitsisivat samassa paikassa. Lisäksi olisi tärkeä varmistaa, että ilman pelkoa ilmiannosta poliisille paperittomat voisivat turvallisesti hakeutua heille kuuluvien palvelujen piiriin ja myös terveydentilaltaan tai "mielenterveydeltään huonosti voivat" paperittomat pääsisivät psykososiaalisen tuen piiriin.

Tärkein kaikista on kuitenkin se, että tilanteessa, jossa kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö ei poistu Suomesta, eikä häntä pystytä viranomaistoiminkaan poistamaan maasta, tulisi hänelle myöntää tilapäinen oleskelulupa.

Pakkopalautuksia niin ikään esimerkiksi Afganistaniin, Irakiin ja Somaliaan Diakonissalaitos vastustaa ja perustelee paperittomien olemisella "viranomaisten tiedossa ja heihin säilytettäisiin kontakti", vaikka juuri samassa raportissaan myöntää vastaanottopalveluiden piiristä kadonneiksi merkittyjä yhtensä 4400.

Huhtikuuhun 2017 mennessä paperittomien määrä on kasvanut 1000-2500 henkilöllä ja tulee entisestään kasvamaan, kun Suomesta vuonna 2015 turvapaikkaa hakeneet saavat lisää toimeenpanokelpoisia kielteisiä turvapaikkapäätöksiä. Lainvoimaisia kielteisiä turvapaikkapäätöksiä on tulossa vuoden 2017 aikana tuhannen päätöksen kuukausivauhtia, raportissa luetellaan.

Vaikka paperittomista piilottelee osa "maan alla" ja viranomaisten tavoittamattomissa, Helsingin Diakonissalaitos näkee paperittomien joukossa paljon osaamista ja potentiaalia, joka saataisiin työllistymisen kautta myös suomalaisen yhteiskunnan käyttöön.

Suojattomat-hanke (10/2016–04/2017) käynnistettiin Helsingin Diakonissalaitoksella (HDL) sen seurauksena, että tarve paperittomien tukemiselle ja paperittomuuteen liittyvän yhteiskunnallisen tilanteen seuraamiselle alkoi selvästi kasvaa. Hankkeen rahoittajia olivat Helsingin kaupunki sekä HDL ja sen yksityiset lahjoittajat.

Tytti Salenius to 27.04. 21:45

Pääuutiset

blogit

Heikki Porkka

Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan

Klo 13:04.

Tapio Puolimatka

Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus

ke 20.03. 08:51

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03. 23:04

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02. 12:33

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02. 17:41

videot