Blogi: Alan Salehzadeh, ke 19.04.2017 09:53

Näkökulma: Pakenevatko pian turkkilaiset Eurooppaan turvapaikan toivossa?

Enää Turkki ei ole EU:ta ihaileva sylikoira, jolle voitiin opettaa uusia temppuja jäsenneuvotteluiden toivossa, kirjoittaa tutkija Alan Salehzadeh.

Turkissa niukka 51 % enemmistö on hyväksynyt presidentti Erdoganin aloitteen laajemmista valtaoikeuksista. Itsevaltiuteen jo pitkään pyrkinyt presidentti saa jatkossa vapaasti nimittää henkilöitä avainvirkoihin kuten ministereiksi ja tuomareiksi, säätää lakeja entistä helpommin sekä jatkaa presidenttinä vielä yli vuosikymmenen.

Lähes puolet turkkilaisista vastusti vallanlisäystä. Odotettavaa onkin, että levottomuudet, väkivaltaisuudet ja jopa terroriteot Turkissa nyt lisääntyvät kansan kahtiajaon syvetessä. Äänestyksessä voitti Erdogan, mutta sen hävisi ei-uskonnolliset turkkilaiset, etniset vähemmistöt sekä naiset. Myös EU kuuluu häviäjien joukkoon.

***

Erdogan on jo pitkään pyrkinyt hallitsemaan kansaansa uskonnon kautta. Odotettavissa nyt onkin, että Turkin tähän asti melko maallisena pysynyttä lainsäädäntöä viedään uskonnollisempaan suuntaan. Esimerkiksi sharia-lakia voidaan soveltaa rikos- ja perheoikeudessa. Tämä vie Turkkia kauemmaksi länsimaisista arvoista ja kumppanuudesta.

Mutta miksi meitä pitäisi kiinnostaa se, mitä Turkissa tapahtuu? Sen vuoksi, että Erdogan on viekas kuin kettu ja neuvotellut itselleen lyömättömän ässän hihaan. Vuonna 2015 Erdogan avasi Turkin rajat ja antoi jopa miljoonan turvapaikanhakijan vaeltaa Turkin kautta Eurooppaan, vain demostroidakseen omaa mahtiaan, kun otti rajat takaisin hallintaan ja sai ihmisten tulon tyrehtymään. Pakolaiskorttia heiluttelemalla Turkki pystyy neuvottelemaan itselleen suuria etuja EU:lta. Ässä pysyy Turkin hihassa niin kauan, kunnes unionin poliitikot kykenevät järkevöittämään turvapaikanhakusysteemiä. Siinä voi kestää kauan, varsinkin kun koko EU on pakolaispolitiikan suunnasta riitainen.

Mutta tämä ei ole ainoa huoli EU:lle. Unionin alueella asuu arviolta noin neljä miljoonaa turkkilaista. Kuten äänestys osoitti, he ovat Erdoganin suuria tukijoita. Tätä diasporaa Erdogan tulee epäilemättä käyttämään entistä aktiivisemmin hyväkseen pelatakseen omaan laariinsa. Monet Erdoganin kannattajat tukevat poliittista islamia, mikä on Euroopalle vaarallinen ideologia. Sitä ei saisi päästää täällä leviämään.

Jo suuttuessaan Saksalle ja Hollannille Erdogan puhutteli suoraan diasporaa, kehottaen heitä tekemään “ainakin viisi lasta” ja lyöttäytymään yhteen pohjoisafrikkalaisten “aateveljien” (muslimiveljeskunnan kannattajien) kanssa, taistellakseen eurooppalaista “fasismia” (eli länsimaalaisia arvoja) vastaan.

***

Jos siis ulkopoliittisesti on syytä huoleen, ei tilanne näytä sisäpoliittisestikaan kovinkaan hääppöiseltä.

Ajaessaan kiihkeästi poliittisen islamin ja turkkilaisen nationalismin agendaa, Erdogan tulee samalla polkeneeksi naisten oikeuksia, ihmisten uskonnon- ja ilmaisunvapautta sekä vähemmistöjen oikeuksia. Kurdien kanssa on jo käynnissä käytännössä täysimittainen sisällissota, mikä valitettavasti ei näytä laantumisen merkkejä. Käynnissä olevat “puhdistukset” puolestaan saavat uutta pontta, kun presidentillä ei ole enää edes näennäisiä esteitä nimittää ydintehtäviin omia suosikkejaan.

Maan uskonnollinen väestönosa seisoo vankasti Erdoganin takana, sillä se jakaa hänen arvonsa muun muassa perhe-elämään liittyen. Pulassa sen sijaan ovat kaikki ne, jotka eivät halua elää islamin normien mukaisesti. Erityisesti sekulaarien naisten asema huolestuttaa. Erdogan syyttää ehkäisyn käyttäjiä “epäisänmaallisiksi”, on todennut julkisissa puheissaan, että jokaisen naisen tulisi synnyttää vähintään kolme lasta, sekä toivoo, että miehet ja naiset erotettaisiin toisistaan esimerkiksi yliopistokampuksilla.

Moni turkkilainen on omassa kotimaassaan entistä ahtaammalla. Jos tilanne ei tasapainotu, ja Erdogan oikeasti islamisoi lainsäädäntöä sekä jatkaa vainojaan, on mahdollista että turkkilaisia tulee sankoin joukoin Eurooppaan turvapaikan toivossa.

***

Ei tarvitse olla suurikaan selvännäkijä ennustaakseen, että Turkin lähitulevaisuus näyttää levottomalta. Vaikka vaalit olivat näennäisesti demokraattiset, tuli voitto kuitenkin väkivalloin sillä Erdogan on käytännössä teljennyt opposition vankiloihin eikä media saa toimia vapaasti. Voi olla, että nykyhallinnon vastustajat vastaavat voimaan voimalla, ja pyrkivät syrjäyttämään presidentin väkivalloin. Vaikka näin ei kävisikään, klassisen diktaattorin tavoin Erdogan ei voi sietää vastustajia. Häntä vastaan tehdyt mielenilmaukset tullaan todennäköisesti tukahduttamana väkivalloin, mikä puolestaan voimistaa vastarintaa. Kahtiajako jo valmiiksi jakaantuneen kansan välillä syvenee.

Enää Turkki ei ole EU:ta ihaileva sylikoira, jolle voitiin opettaa uusia temppuja jäsenneuvotteluiden toivossa.

Turkki havittelee asemaa EU:ta mahtavampanakin voimana, ja saattaa kurotella yhä tiiviimmin uusien ystäviensä suuntaan. Voi olla, että lähitulevaisuudessa Turkki katkaisee suhteensa lännen kanssa ja lähestyy Venäjää, Irania ja Syyrian al-Assadia. Turkkia ja Irania yhdistäisi silloin yhteinen vihollinen, länsi. Maat voivat lyöttäytyä keskenään huolimatta erilaisesta islam-tulkinnasta. Odotan mielenkiinnolla, minkälaisiksi Turkin suhteet Natoon muovautuvat jos näin käy. Sekään ei ole mahdotonta, että Turkki hakeutuu pois koko sotilasliitosta. Tällöin entinen kumppanimme Turkki ei enää olisi kuin iso ongelma EU:n ulkorajalla.

Toinen skenaario on, että länsi vaihtaa ääntä kellossa. Tähän asti EU on huolestuneena tuominnut ihmisoikeusrikkomukset ja Erdoganin poliittiset toimet. Jos taloudellinen ja strateginen kumppanuus (mm. maahanmuuttokysymyksessä) kuitenkin arvioidaan riittävän tärkeiksi, voi olla, että EU antaa hiljaisen hyväksyntänsä islamilaishallitsijalle, kuten se tekee Persianlahdellakin.

Myös Egyptin skenaario voi toistua. Siinä ne tahot, jotka eivät ole tyytyväisiä islamisaatioon ja nykyiseen politiikkaan syrjäyttävät Erdoganin väkivalloin, kuten Egyptissä syrjäytettiin entinen presidentti Mohammed Morsi, Erdoganin aatetoveri ja niin ikään muslimiveljeskunnan kannattaja.

Toivotaan Turkille parasta, ja että teokratian sijaan maa demokratisoituisi. Vain näin se voisi ylläpitää herkkää tasapainoa EU:n ja Lähi-idän rajalla.

Alan Salehzadeh ke 19.04. 09:53

Kommentit: 2

Marko Hamilo ke 19.04.2017 14:58 1

Erdoganin syrjäyttämistä yritettiin jo armeijan toimesta kertaalleen. Kun se ei onnistunut, tuskin mikään muukaan taho siihen pystyy.

Juha. ke 19.04.2017 20:32 0

Se olisikin aivan uusi ilmiö.



Kommentoidaksesi sinun
täytyy ensin kirjautua:


Jos sinulla ei ole vielä tunnuksia, voit liittyä joukkoomme ostamalla kommentointioikeuden:
Oikea Kommentointi 6kk, 19,90 €
Voit halutessasi kommentoida nimimerkillä.

Alan Salehzadeh

Alan Salehzadeh on uusisuomalainen geopoliittisiin konflikteihin erikoistunut tutkija ja luennoitsija. Hän toimii akateemisen Menatto-konsultointiyrityksen johtajana.

tuoreimmat

Näkökulma: Tuoko Trumpin ja Putinin yhteistyö rauhan Syyriaan?

ke 12.07. 09:53

Kunniasurmat: vain naisten himo on rangaistavaa

ke 05.07. 20:24

Muslimimaiden ongelmat vähenevät jos naisten asema paranee

ma 26.06. 11:08

Isku Iranin sydämeen on koston alku

la 10.06. 09:11

Lepsut länsimaat lihottavat radikaaleja islamisteja - historiasta ei ole opittu mitään

ma 29.05. 22:47

Iranissa liberaaliksi naamioitu ehdokas voitti, mutta todellisuudessa vaalit ovat valheellinen näytelmä

su 21.05. 09:07

Auttaako vai loukkaako Opetushallituksen islam-tietopankki tasa-arvoa?

ma 15.05. 07:47

Macronilla on edessään vaikea tehtävä ääri-islamismin kitkeminen ja Ranskan maahanmuuttopolitiikan selkeyttäminen

ti 09.05. 08:54

Saudi-Arabian ja Iranin suhteet eskaloituvat Trumpin säestyksellä

pe 05.05. 12:02

Näkökulma: Pakenevatko pian turkkilaiset Eurooppaan turvapaikan toivossa?

ke 19.04. 09:53

blogit

Vieraskynä

Relativismi vs. eurooppalaiset arvot

ke 21.06.2017 10:42

Juha Ahvio

Jatkoa vaarallinen vihreä valhe -keskustelulle

ti 04.07.2017 19:31

Professorin Ajatuksia

EU ja Suomen metsävarat

pe 14.07.2017 12:30

Jukka Hankamäki

Totuuden sanomisen hinta: 50 miljoonaa euroa

la 08.07.2017 10:54

Petteri Hiienkoski

Kolme vuotta ilmastotuhoon eli voiko ilmastonmuutosuutisointiin luottaa?

su 16.07.2017 11:20

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

YK:n propagandavideo Euroopan afrikkalaistamiseksi julki

ma 24.07.2017 23:29

Piia Kattelus (kesk.)

Ruotsin poliisin hätähuuto

ti 11.07.2017 10:15

Henry Laasanen

Vihreiden Kaisa Hernberg leikkii alistettua ja huono-osaista

ti 25.07.2017 08:41

Arto Luukkanen

Suomen menneisyyden taakat

pe 21.07.2017 22:46

Mika Niikko

Sateenkaari ja puolikuu

su 02.07.2017 23:22

Musta Orkidea

Älkää erehtykö luulemaan, että koko maailma ajattelee länsimaalaisittain

to 20.04.2017 20:11

Mikko Paunio

Pekka Haavisto - poliittinen ruumis

la 22.07.2017 16:32

Heikki Porkka

Käsi kädessä kuljemme ...

la 22.07.2017 10:54

Olli Pusa

EU:n ytimessä?

pe 14.07.2017 12:52

Alan Salehzadeh

Näkökulma: Tuoko Trumpin ja Putinin yhteistyö rauhan Syyriaan?

ke 12.07.2017 09:53

Janne Suuronen

Putin tekee mitä lupaa

ma 24.07.2017 19:19

Reijo Tossavainen

Natsi, natsi, natsi! Toisten leimaaminen on äärimmäistä suvaitsemattomuutta

ti 25.07.2017 06:43

Jessica Vahtera

Et tu, Brute?

pe 16.06.2017 10:02

Pauli Vahtera

Vaalimuistoja

ma 17.07.2017 11:31

Timo Vihavainen

Myrkyllisiä suhteita

pe 14.07.2017 12:51

Matti Viren

Aamulehden Orwell-päivitys

ma 03.07.2017 21:45