Blogi: Timo Vihavainen, to 06.04.2017 09:40

Metelin nosto

Metelin nosto

 

Suomen Afganistanin suurlähettiläs kertoi noin vuosi sitten, että kaikki ns. turvapaikanhakijat, jotka siitä maasta tulevat, ovat turvapaikkaturisteja.

Normaalilla maalaisjärjellä ajatellen asia onkin aivan selvä. Toki demokratian eksportointi, johon ainakin rouva Clintonin kaudella vielä liittyi feministinen missio, saattoi maan sekasortoon, mutta vähänkö tässä maailmassa on sekasortoisia maita?

Mikäli ryhdymme myöntelemään ”turvapaikkoja” eli käytännössä sosiaaliturvapaikkoja kaikille niille, jotka vaikkapa asuvat vaarallisissa maissa tai sotaakäyvissä maissa, saamme pian huomata, että pää tulee vetävän käteen.

 Tämän asian täytyy olla selvä epatoillekin, mikäli he ottavat tosiasiat vakavasti. Elleivät he ota, heidän on pakko varautua siihen, että heihin suhtaudutaan sen mukaisesti.

Ulkoministeri Soini joutui taas toteamaan nämä itsestäänselvyydet, kun tietyllä taholla oli masinoitu peräti kansanliike vastustamaan niiden poistamista maasta, joiden turvapaikalle viranomaiset eivät ole löytäneet perusteita.

Oikeusvaltiossa vain ei voi olla niin, että istumalla muutaman viikon toriteltassa, saa tässä maassa samat oikeudet kuin kanta-asukkaatkin ja käytännössä jopa ohituskaistan niukkoihin palveluihin.

Soini sanoi tämän, joten asian täytyy varmasti joidenkin mielestä olla ainakin hiukan toisin. Mutta miten monien ajattelua määräävät tällaiset asiat ja miten moni haluaa ja kykenee keskittymään tosiasioihin? Kysymys on siitä, missä määrin tämä nykyinen minä-sukupolvi on kypsä demokratiaan.

On tietenkin selvää, että koko näytelmän tarkoituksena on tiettyjen poliittisten piirien tarve nostaa omaa profiilia sellaisten ihmisten parissa, jotka nielevät pureskelematta niitä komeita tunnuslauseita, joita teatterin ohjaajat ovat valmistaneet: oikeus elää, Suomen häpeä, ja niin edelleen ja niin edelleen. Tuttua tohinaa.

Tämä on tietenkin kyynistä poliittista peliä, jonka sivutuotteena varmaan arvellaan nyt ainakin syntyvän hyvän mielen joillekin poistettaville, mutta ennen muuta niille, jotka pääsevät esittelemään moraalista erinomaisuuttaan ja peilaamaan sitä laillisuuden vaatijoiden ”sydämettömiin” asenteisiin.

Ikävä vain, että pelinappulana tässä on itse oikeusvaltio. Julkisuudessa on jo kyllin monta kertaa selitetty, miten Suomen poliittinen järjestelmä toimii ja miksi sen proseduureja tulisi kunnioittaa. Ellemme näin tee, olemme ennen pitkää samassa asemassa kuin ne ns. kehitysmaiden kansalaiset, jotka ensin sotkevat maansa asiat ja sitten hakevat turvaa sieltä, missä järjestelmä yhä toimii riippumattomasti ja rationaalisesti.

Kuitenkin nyt näytetään aivan avoimesti, että viranomaispäätösten sabotointia pidetään tietyissä piireissä arvona sinänsä. ”Kansalaistottelemattomuudelle” on nykymaailmassa jo syntynyt sellainen sädekehä, että tietyissä piireissä jokainen, joka sellaiseen ryhtyy, saa osakseen harrasta ihailua.

Kiinnostavaa on, että mukana on itse asiassa ylimmän johdon luvalla, ellei yllytyksellä, myös verotuloilla toimivan evankelisluterilaisen kirkkomme työntekijöitä.

Toki kirkosta on mahdollista erotakin ja yhä useammat myös niin tekevät. Joka tapauksessa tuo kirkon politiikka, joka suosii erityisesti sen uskonnollisia vihollisia, on yhtä absurdia kuin niiden feministien toiminta, jotka kannattavat islamia. Sellaisiahan on silmiinpistävän paljon.

Tilanne tietenkin tuo mieleen Lapuan liikkeen ajat. Myös silloin ihailtiin suoraa toimintaa, joka vähät välitti laista ja viranomaisista. ”Me teemme mitä tahdomme!” julistivat lapualaishuligaanit ja kas -he saivatkin pian monia viranomaisia taipumaan puolelleen tai ainakin seuraamaan passiivisina selviä oikeudenloukkauksia.  Kyseessä oli ilmeisestikin vanhan lakikirjan mukaan metelin nosto -viittä vailla kapina.

Mutta heillä oli tienviittana oma oikeudentuntonsa ja patkuleiden laki ja lainkäyttö loukkasi sitä. Mitäpä siis muuta kuin noudattamaan Lapuan lakia, joka oli ronski, mutta reilu, ainakin oman porukan mielestä.

Ikävä kyllä, järjestäytyneessä yhteiskunnassa joudutaan pelaamaan sääntöjen mukaan. Se, joka niitä rikkoo, ansaitsee rangaistuksen tai vähintään kurinpalautuksen. Muuten emme enää elä järjestäytyneessä yhteiskunnassa ja sitä kyllä tulee vielä monelle ikävä.

Kurittomien kurinpalautusta varten kehittyneissä maissa on erityiset virkamiehet, joille tämä asia kokonaan jätetään. Ennen nimikkeenä oli kivalteri (Gewaltiger) eli juuri väkivaltias. Nykyisinhän puhutaan konstaapeleista, mikä viittaa tallirenkiin aivan kuten sana marshall, jota jenkeissä on käytetty. Tavallaan siis ovat marskeja, niin sanoakseni.

Näyttää siltä, että ne, jotka nyt kiljuvat viranomaisten päätöksiä vastaan, tekevät sen ainakin usein hyvässä uskossa ja varmaan aivan tosissaan arvelevat olevansa mukana korkeasti moraalisessa toiminnassa. Eipä tämä asetelma uutuudellaan hätkähdytä. Outoa vain on, että se taas kehdataan toistaa.

Hyödyllisiä idiootteja on aina ollut, eikä heille kannata uhrata sen enempää aikaa. Valittaa täytyy vain sitä, että tämän teatterin kyyniset ohjaajat eivät ole häikäilleet ryhtyä noukkimaan poliittisia pisteitä juuri tällä tavalla, oikeusvaltion arvovaltaa nakertamalla.

En toisaalta kyllä pitäisi mahdottomana sitä, että tämäkin touhu kääntyy tarkoitustaan vastaan. Näinhän se tapahtui myös lapuanliikkeen aikana. Ehkäpä meillä juuri tässä ja nyt on sellainen Ståhlbergin kyyditys, joka lopultakin avaa myös niiden silmät, jotka ovat pitäneet arvossa sitä joukkoa, joka osaa käyttää kaikkein pateettisimpia iskusanoja.

Eihän tästä enää muuta puutu kuin uusi Mäntsälän kapina. Ehkäpä tämä porukka asettaa vielä samaan tapaan vaatimuksia demokraattiselle valtiolle. Silloin se asettuu sen ulkopuolelle eikä auta, vaikka se mielestään olisi sen yläpuolella, kuten Mäntsälän väki aikoinaan ilmeisesti kuvitteli olevansa.

Älkää tuijottako heidän sanojaan, vaan heidän tekojaan, on vanha hyvä periaate politiikan arvioimisessa. Tunnukselle ”kyllä kansa tietää” on ollut tapana nauraa. Se on kuulunut itseään parempana pitävien ns. hyviin tapoihin. Mutta ehkä kansa sentään jotakin ymmärtää. Pianhan se nähdään.

Timo Vihavainen to 06.04. 09:40

Kommentit: 1

Juha. to 06.04.2017 21:24 0

Yltiö -hurskastelu ja kuoliaaksi humanistina olo tappaa ainoastaan ne todelliset avun tarvitsijat, joita ovat vanhukset, naiset, lapset, sairaat ja vammaiset. Sir Vili aikoinann rahtasi Filippiineltä nuoria kauniita naisia suomalaisille persjalkaisille perkule-miehille. Taivalle kiitos, siihen puuttuivat hetimiten suomalaiset feministit ja "stingerit" surisivat siihen malliin, että tuokin "ihmiskauppa" saatiin ammuttua alas heti, kun oli havaittavissa, että suomalainen mies on onnellinen ja pierii vähemmän. Tosin tässä 30 000 "pikku -vanhan" poikasten soutelulla Suomeen olikin sitten perin humaani lähtökohta ja avunanto- ja yhteistyösopimus SPR:n naisten ja lukuisten vapaaehtoisten Lotta valansa unohtaneiden naisten joukkio. Luullakseni olen jo sohaissut ampiispesää tarpeeksi, mutta sikäli aivan sama kuka vie naiset. Koska suomalaisena miehenä ei pidä puuttua asioihin, jotka eivät hänelle kuulu. "Ollaan hiljaa vain kun sanat turhaa on."



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Faeebook sivullamme.

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

He söivät mitä saivat

Klo 11:25.

Demokratian perusteiden äärellä

ti 21.11. 10:50

Kiova kasvaa

su 19.11. 12:38

Suomen onnea valvomassa

la 18.11. 07:37

Hölmöillä on ongelma

pe 17.11. 05:57

Sota ja demokratia

to 16.11. 04:21

Orgaaninen solidaarisuus

ti 14.11. 09:19

Olen kuullut, on kaupunki tuolla

ma 13.11. 09:00

Sydämetttömyyden merkitys

la 11.11. 08:35

Kun muusat vihastuvat

pe 10.11. 10:12

blogit

Vieraskynä

Iran koettelee Israelia Syyriassa

ke 22.11.2017 12:42

Juha Ahvio

Gender-ideologia tuhoaa lapsemme

la 18.11.2017 16:34

Professorin Ajatuksia

Kiina nousee tutkimuksen ja talouden välisen positiivisen kierteen varassa

ke 22.11.2017 11:20

Jukka Hankamäki

Häirintäsyytökset ovat feministien vihapuhetta

ti 21.11.2017 10:55

Petteri Hiienkoski

Oma maa viimeiseksi -politiikan kova hinta

su 19.11.2017 12:49

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Väestönvaihdos kouluissa rapauttaa oppimisympäristön ja -tulokset

pe 03.11.2017 19:29

Piia Kattelus

Sotilaat poliisin avuksi

ti 10.10.2017 12:58

Henry Laasanen

Pyllyhousut ja Pride -kulkue häiritsevät heteromiestä seksuaalisesti

ti 21.11.2017 08:47

Arto Luukkanen

Satu Sotesta

ke 22.11.2017 11:29

Mika Niikko

Asunnottomat eivät tarvitse juhlapuheita

ti 17.10.2017 13:43

Musta Orkidea

Älkää erehtykö luulemaan, että koko maailma ajattelee länsimaalaisittain

to 20.04.2017 20:11

Mikko Paunio

Iltalehti, missä todisteet Pekka Haaviston "syyttömyydestä"?

su 19.11.2017 09:30

Heikki Porkka

There is no business like VOK-business

ke 22.11.2017 00:12

Olli Pusa

Sote-agentti havainnoi

la 18.11.2017 09:11

Alan Salehzadeh

Iran lähettää afgaanipakolaiset sotimaan Syyriaan

ke 08.11.2017 12:23

Janne Suuronen

Poliittinen poliisi

ma 30.10.2017 21:30

Reijo Tossavainen

Laittomasti maassaolevien hyysääminen jo täysin käsittämätöntä

ti 21.11.2017 12:04

Jessica Vahtera

Tehkää enemmän töitä, siskot!

ke 01.11.2017 09:55

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

He söivät mitä saivat

ke 22.11.2017 11:25

Matti Viren

Paha saa palkkansa, vai saako?

ma 20.11.2017 12:49