Punavihreä valtuusto korottaisi helsinkiläisten sähkölaskua

Helsingin kaupungin omistaman energiayhtiön kysely osoitti, että energiapolitiikka jakaa kuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä

Kotimaa ke 29.03.2017 15:28
Kuva: Taisto Lammi

Päästöttömien energiamuotojen, erityisesti aurinkoenergian, lisääminen saa helsinkiläisehdokkaiden parissa paljon kannatusta, mutta ohjauskeinoista on erimielisyyttä. Helsingin omat, EU:n ja kansallisen tason tavoitteita tiukemmat ilmastotavoitteet ja omat tukimekanismit päästöttömille tuotantomuodoille jakavat puolueita voimakkaasti.

Kuntavaaliehdokkaiden selvä enemmistö (89 prosenttia) näkee, että valtuuston tulee ottaa kantaa paikallisiin energiaratkaisuihin, kuten käytettäviin energiantuotantomuotoihin. Helsingin omat ilmastotavoitteet jakavat voimakkaasti vastaajia. Ehdokkaista 52 prosenttia näkee, että Helsingin tulisi asettaa omia, tiukempia ilmastotavoitteita ja 34 prosenttia vastustaa tätä.

Vihreistä 97 prosenttia ja vasemmistosta 77 prosenttia kannattaa tiukempia tavoitteita, muissa puolueissa ei nähdä yhtä vahvasti tarvetta Helsingin omille tavoitteille.

Vihreissä ja vasemmistossa haluttaisiin luoda Helsinkiin myös omia tukimekanismeja päästöttömälle energiatuotannolle. Perussuomalaisissa ja kokoomuksessa sitä vastoin selvä enemmistö vastustaa Helsingin omia, erillisiä tukimekanismeja.

“Meidän näkemyksemme mukaan Helsingissä ei ole syytä ottaa käyttöön omia tukijärjestelmiä päästöttömän energiantuotannon lisäämiseksi. Päästöttömät energiamuodot ovat nykyisellään markkinaehtoisestikin kilpailukykyinen vaihtoehto, paikalliset ja päällekkäiset tukijärjestelmät vain häiritsisivät energiamarkkinoiden tehokasta toimintaa ja loisivat kustannuksia kaupungille ja veronmaksajille. Helsingin kaupunki omistajana ei myöskään voi tehdä sellaisia päätöksiä, jotka aiheuttavat kilpailuhaittaa tai etua yhtiölle, joka toimii markkinaehtoisesti”, kommentoi tuloksia johtaja Maiju Westergren Helenistä.

“Kuntapäättäjät pystyvät edistämään päästöttömien energialähteiden käyttöä parhaiten kaavoituksen avulla. Monet uusiutuvan energian muodot tarvitsevat nykyisiä energianlähteitä enemmän tilaa ja siksi kaavoituksen merkitys korostuu tulevaisuudessa esimerkiksi aurinkoenergian tuotannon yleistyessä”, Westergren jatkaa.

Päättäjiltä kysyttiin myös näkemystä siitä, kuinka paljon päästöttömiin energiamuotoihin siirtyminen heidän mielestään saisi kuluttajille maksaa. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvalle päästöttömiin siirtyminen saisi tuoda suurimman osan mielestä korkeintaan 1-5 prosentin korotuksen energialaskuun, mikä tarkoittaisi keskimäärin 1-115 euron korotusta vuositasolla.

Kerrostalokaksiossa asuville päästöttömyys saisi päättäjien enemmistön mukaan tuoda 5 – 10 prosentin korotuksen (keskimäärin 32-64 euroa vuodessa). Erityisesti perussuomalaisissa, kokoomuksessa ja Sdp:ssä kuluttajien energialaskun korotukset halutaan pitää maltillisempina, kun taas vihreiden näkemyksen mukaan kuluttajat voisivat maksaa päästöttömyydestä enemmänkin.

Aula Research toteutti Helenin toimeksiannosta kyselytutkimuksen energiapolitiikasta ja paikallisista energiaratkaisuista. Kyselyn kohderyhminä olivat helsinkiläiset kuntapoliitikot ja kuntavaaliehdokkaat. Kyselyyn osallistui 147 helsinkiläistä poliitikkoa ja sen vastausprosentti oli 30. Kyselytutkimus toteutettiin sähköisellä kyselyllä ja puhelinhaastatteluin 2.2.-11.3.2017.

Marko Hamilo ke 29.03. 15:28

Pääuutiset

blogit

Juha Ahvio

Frank Herbertin Dyyni ja tekoälyuhka

la 13.04. 00:17

Olli Pusa

Eläkeindeksin leikkaaminen

ti 09.04. 13:56

Heikki Porkka

Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan

to 28.03. 13:04

Tapio Puolimatka

Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus

ke 20.03. 08:51

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03. 23:04

videot