Blogi: Janne Suuronen, ti 28.03.2017 16:28

Ylimitoitetut maataloustuet

Maataloustuet ovat monitahoinen ja vaikea aihepiiri. Usein tunnetason mielikuvissa kiinni pitäytyminen estää asiakeskustelun aihepiiristä. Maataloustukiin liittyvä julkinen pohdinta vastaa vaikeudeltaan maahanmuutto- ja NATO-jäsenyyden aihealueita.

Blogissa tarkastellaan maataloustukia enemmänkin tilastollisesta, kuin käytännöllisestä näkökulmasta katsoen. Suurin osa blogin tekstistä koostuu suorista lainauksia eri lähteistä. Käytetyt lähteet ovat listattuina loppuun.

Valtiontalouden tarkastusviraston raportin muutama kappale tiivistää pariin lauseeseen maataloustukiin liittyvän keskustelun faktapohjan vaikeutta:

Maatalouden tukien kokonaisuus on hyvin monimutkainen. Tuista osa on EU:n kokonaan maksamia, osassa on tämän lisäksi kansallista rahoitusta ja osa on kokonaan kansallisesti maksettuja. Monimutkaisuutta lisää se, että tukien kohdentamiseksi Suomi on jaettu seitsemään eri tukialueeseen. Tukialueilla tuen määrä vaihtelee ja tukiehdoissakin voi olla vaihtelua. Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa arvioitiin suomalaisen tukihakemuksen olevan EU:n monimutkaisin, jo sivumäärältään se on kaksinkertainen verrattuna useimpiin muihin maihin.”

Suomalaisen maataloustuotannon lähtökohtana ovat olleet ruokahuollon omavaraisuus ja huoltovarmuus sekä kannattavan maatalouden merkitys maaseudun elinvoimaisuuden turvaamisessa. Ruokahuollon omavaraisuus edellyttää, että Suomessa tuotetaan kansallisen ruokahuollon keskeisiä elintarvikkeita ja tuotanto vastaa myös määrällisesti merkittävää osaa kansallisesta tarpeesta. Lisäksi edellytyksenä on, että maataloustuotannon laajuus varmistaa osaamisen, jolla kansallinen elintarviketuotanto on turvattu myös äärimmäisissä poikkeusoloissa. Tämä maataloustuotannon perustava lähtökohta on pitkällä aikavälillä hidastanut merkittävästi kansallisen maataloustuotannon rakenteen muuttumista.”

 

Maatalouden työllistävyys

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on 49 000 maatalousyritystä ja luonnonvarakeskuksen mukaan 51 000 yritystä.

Vertailun vuoksi voisi todeta Nokia työllistäneen huippuvuosinaan 25 000 ihmistä, UPM:n työllistävän tällä hetkellä 12 000 ihmistä, valtion 120 000 ihmistä ja Suomen kunnat työllistävät yhteensä yli 500 000 ihmistä.

Maatalouden parissa työskentelee 2-3 % kaikista Suomen työllisistä.

 

Maatalouden osuus Suomen bruttokansantuotteesta

Talouselämä-lehden mukaan maatalouden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 5,2 miljardia ja elintarviketeollisuuden 13,2 miljardia. Siten maatalouden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on kolmisen prosenttia ja koko elintarviketuotannon osuus 7 %.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen mukaan Suomen maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on tätä vähemmän, noin 2 %.

 

Maatalous elinkeinona

Tilastokeskuksen mukaan maatilayrityksen verotettavat myyntitulot ovat keskimäärin vuodessa 52 000 €.

Valtiontalouden tarkastusviraston vähän vanhemman (v2009) raportin mukaan ”maatilojen todellinen kannattavuus ei selviä nykyisillä laskentakäytännöillä

Maatalouden virallinen kannattavuusseuranta antaa toiminnan tuloksista ilmeisesti turhankin pessimistisen kuvan. Seurantatilojen työtunnit ja oman pääoman määrä on arvioitu yläkanttiin.

Kolmasosassa (20 000kpl) maataloustiloista harjoitetaan myös muuta yritystoimintaa.

 

Suomen maataloustuotannon omavaraisuusaste

Suomi sijaitsee maatieteellisessä pussinperässä ja mihin suuntautuva elintarviketuonti saattaisi suurempien konfliktien yhteydessä vaikeutua merkittävästikin. Siten on jo ennalta tärkeää pitää huoli elintarvikkeiden huoltovarmuudestamme.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen mukaan Suomen elintarvikkeiden tuonnin (2012) arvo oli 4,6 miljardia euroa ja vienti 1,6 miljardia euroa. Suomi ei muutenkaan viimeiseen 150 vuoteen ole ollut elintarviketuotannon suhteen omavarainen. Lukuunottamatta muutamia molempien maailmansotien aikaisia vuosia, joina Suomessakin nähtiin nälkää.

Suomen koko elintarvikesektorin suuruusluokka on 12 miljardia euroa ja mistä siis tuonti haukkaa aimo siivun.

Joidenkin leipäviljojen sato viedään ulkomaille eläinrehuksi Suomen ilmaston karuuden aiheuttaman heikon laadun vuoksi. Vastaavasti ulkomailta tuodaan samoja viljoja ihmisten elintarvikkeisiin. Siten joidenkin viljojen osalta tilastolliset tuotantolukemamme (so omavaraisuus) ovat hieman vääristyneitä.

Suomen elintarviketuotannon omavaraisuutta arvioitaessa kannattaa myös huomioida, että maatalous tarvitsee toimiakseen tuontipolttoaineita, tuontikoneita ja tuontilannoitteita.

 

Nykyisten maataloustukien suuruus

Rahalla mitattavien numeeristen arvojen määrittämisen voisi kuvitella olevan kaikkein yksinkertaisin asia. Mutta onkin kaikkein eniten ristiriitoja herättävä asia.

Valtiontalouden tarkastusviraston raportista:

Vuonna 2011 viljelijätuilla Suomen maataloutta tuettiin yhteensä 1,9 miljardilla eurolla. Tuki koostui peltokasvien ja kotieläinten ns. CAPtulotuesta (534 milj. €), epäsuotuisien maatalousalueiden luonnonhaittakorvauksesta (425 milj. €) ja ympäristötuesta (352 milj. €).

EU:n osittain tai kokonaan rahoittaman tuen lisäksi suomalaisille maatiloille maksettiin vuonna 2011 kansallista tukea yhteensä noin 552 miljoonaa euroa. Kansallinen tuki koostui pohjoisesta tuesta (335 milj. €), Etelä-Suomen kansallisesta tuesta (84 milj. €), luonnonhaittakorvauksen kansallisesta lisäosasta (119 milj. €) ja eräistä muista kansallisista tukimuodoista.

Lisäksi:

Tarkasteltaessa EU:lle notifioidun kansallisen maataloustuen määrää Suomi on Ranskan jälkeen EU:n toiseksi suurin kansallisen tuen maksaja. Vuonna 2011 EU:n komissiolle raportoitu kansallisista varoista maksettu tuki oli 1 189 miljoonaa euroa.”

Summat ovat absoluuttisia, eivätkä väkimäärään suhteutettuja. Suomen väkimäärähän on 1/10 Ranskan väkiluvusta. Vaikkapa saman tai hieman paremman ilmaston Ruotsi ei maksa kansallisia maataloustukia juuri ollenkaan.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen mukaan Suomen maataloustukien koko on 2,1 miljardia euroa.

Tilastokeskuksen virallisen laskennan mukaan maataloustuet / yritys ovat keskimäärin 30 000 €, mutta mikä kerrottuna maataloustukia saavien yritysten määrällä jää reilusti alle maataloustukien virallisestakin määrästä (1,5 mrd€ vs 1,9 mrd tai 2,1 mrd€). Kuvastaa omalta osaltaan maataloustukien moninaisuudesta ja kokonaisuuslaskennan vaikeudesta.

Wikipedian mukaan Suomen maataloustukien kokonaismäärä on 4 miljardia euroa ja mistä 1,9 miljardia euroa on suoria tukia.

Liberalismi-wikin mukaan Suomen maataloustukien määrä on 4 miljardia euroa vuodessa. Tai jopa sitäkin enemmän.

Maataloustuet ovat Suomessa 4 miljardia euroa vuodessa eli tuhansia euroja perhettä kohden. Toisen laskelman mukaan ne ovat noin 5 miljardia euroa vuodessa. Kummassakin luvussa olivat mukana vain EU:n tullimuurein sääntelemä ylihinta sekä veronmaksajien valtion ja EU:n kautta maksamat suorat ja epäsuorat maataloustuet Suomeen. Päälle on siis laskettava tueksi mm. vesistöjen saastuttamisen maksuttomuus.

Maataloustuet olivat 4 miljardia euroa vuonna 2006 + ympäristöhaitat. Vuonna 2011 tuet ovat yhä 3,01 miljardia euroa + ehkä miljardi euroa epäsuoraa hintatukea:

Suomen maksamat maataloustuet 1100 miljoonaa euroa (suora maataloustuki 555, ympäristötuki 265, luonnonhaittakorvaus 304 miljoonaa).

EU:n maksamat tuet 766 miljoonaa (541 + 107 + 118 miljoonaa vast.).

Luopumis- ym. tuet 260 miljoonaa, maatalouden kehittäminen 116 miljoonaa euroa.

STM:n osuudet maatalouseläkkeistä 531 ja lomituksista 219 miljoonaa.

Maataloustuotteiden hintatuki (eli tuontisuojalla korotetut hinnat) maksaa kuluttajille ehkä miljardi euroa, tästä ei ole edes olemassa kunnon selvitystä.

Näiden 4 miljardin euron päälle tulevat ympäristöhaitat eli puuttuvat ympäristöhaittaverot kuten 1990-luvulla lakkautetut lannoitehaittaverot.

Eurostatin mukaan Suomessa on maailman korkeimmat maataloustuet. ”Eurostatin tilastokirjan Agriculture and fishery statistics:n mukaan Suomessa vuonna 2010 maataloustuotannon arvosta oli tukia noin 59 prosenttia. Norjassa tuki oli 37 prosenttia, Irlannissa 31, Sveitsissä 29, Ruotsissa 21 ja EU:ssa keskimäärin 16 prosenttia tuotannon arvosta.

Hollantilaisen Wageningenin yliopiston LEI-tutkimuslaitos on vuonna 2010 tutkinut maataloustuen mahdollisen vähentämisen seurauksia. Raportti sisältää paljon tuloksia, jotka koskevat eri tuki- ja maatalousmuotoja, mutta hyvin karkeasti yleistäen johtopäätösten mukaan Suomessa voidaan tehdä huomattavia tukileikkauksia ilman, että suuri osa tiloista täällä joutuu pahoihin vaikeuksiin.

 

Maataloustuottajien oma näkemys ?

Vanha vitsi kuuluu, että satoi tai paistoi, oli aurinkoinen tai sateinen kesä, oli hyvä tai huono sato, maataloustuottajien mielestä tuet eivät koskaan ole riittäviä. Näkemys, millaisia Ylen kaltainen valtamedia useimmiten tuo esiin.

Mutta maataloustuottajien parista löytyy myös erilaisia mielipiteitä. Tässä lainauksia eräästä:

Maanviljelijä avautuu: Kotimaisen maataloustuotannon pitää antaa supistua

Suomalaisista viljelijöistä on tullut valtion elättejä, sanoo kananmunantuottaja Mikko Välttilä. Ratkaisuksi Välttilä tarjoaa, että kotimaisen tuotannon annettaisiin supistua ja kauppojen ylivaltaa purettaisiin.

Ruotsissa ruoan tuotantoa on vähennetty, minkä seurauksena kotimaisia tuotteita on alettu ostaa enemmän. Kotimainen on onnistuttu brändäämään ulkomaista puhtaammaksi ja kun tuotantoa on vähemmän, kysyntää on suhteessa enemmän.

Kotimaista tuotantoa on pienennetty. Se vastaa edelleen kriisiajan tarpeita, mutta halpa massa tuodaan ulkoa ja kotimaista arvostetaan, Välttilä kertoo.

” – Viljelijöistä on tullut valtion elättejä, joiden kaikki tulot tulevat tuista

 

Blogissa käytetyt lähteet:

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/maanviljelija-avautuu-kotimaisen-maataloustuotannon-pitaa-antaa-supistua/6357114

https://www.vtv.fi/files/3511/4_2013_Maatalouden_tukihallinto_netti.pdf

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__maa__mmtal/020_mmtal_tau_102_fi.px/table/tableViewLayout1/?rxid=7076e55f-2147-454f-a975-dd4cc738fe38

https://www.luke.fi/maatilojen-maara-vahenee-toiminta-monipuolistuu/

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/julkaisut/suomenmaatalousjamaaseutuelinkeinot/jul115_SM2014.pdf

http://www.talouselama.fi/uutiset/elintarviketeollisuus-vaikuttaa-bkt-hen-yli-13-miljardia-3458185

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__maa__mmtal/020_mmtal_tau_102_fi.px/table/tableViewLayout1/?rxid=7076e55f-2147-454f-a975-dd4cc738fe38

https://www.vtv.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2009/maatilojen_todellinen_kannattavuus_ei_selvia_nykyisilla_laskentakaytannoilla.3011.news

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/julkaisut/suomenmaatalousjamaaseutuelinkeinot/jul115_SM2014.pdf

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maataloustuki

http://liberalismi.net/wiki/Maataloustuet

http://www.talouselama.fi/tebatti/suomessa-on-maailman-korkeimmat-maataloustuet-3435446

Janne Suuronen ti 28.03. 16:28

Kommentit: 3

Jarkko Sandell ti 28.03.2017 18:32 0

Itse maalla asuvana, mutta syntyperäisenä ja suurimman osan elämästäni Helsingissä asuneena näen asian osittain toisin. Maatalouden työllistävä vaikutus on tietenkin paljon suurempi kuin pelkkä tilojen määrä.

Kysymys on myös paljon muustakin kuin tulonsiirrosta ja taloudesta, olkoonkin että tukijärjestelmä on huono. Mutta eiköhän syypää löydy muualta kuin alkutuottajasta. Ilman tukia ruoka maksaisi paljon enemmän. Kaverikapitismin aikana keskusliikkeet ja suuryritykset määräävät hinnat ja ruokahan ei saa maksaa. Sehän on jotain, joka tulee pakastealtaasta.

Tukijärjestelmässä on varmaan remontintarvetta. Mutta tämä koskee muitakin tulonsiirtoja, yritystukia, toimeentulotukia, opintotukia, asumistukia ja lähes kaikkea. Kysymys on pitkälti arvovalinnoista. Onko huoltovarmuus ja elävä maaseutu tärkeä vai ei. Mitä priorisoidaan, mitä ei. Lopetaanko kaikki tuet, jos ei, mitkä lopetetaan ja mitä jatketaan?

Ilman elävää maaseutua, ei ole eläviä kyliä, kuntia eikä lopulta kaupunkejakaan - eikä Suomea. Suomalaisuus perustuu pitkälti vielä agraari-Suomen perintöön. Ne sotilaat, jotka taistelivat itsenäisyyden, olivat maaseudun miehiä, jotka osasivat liikkua luonnossa kuin kotonaan.

Oletko Janne ollut maatilalla töissä? Osaatko kasvattaa itse mitään? Kriisin aikana, mihin menet? Verkkokellariin hernekeittotölkin kanssa? Ei, sinä lähdet maaseudulle, kuten kaikki muutkin jotka kynnelle kykenevät. Suomalainen on vaarallisella tavalla vieraantunut juuristaan. Ja se kostautuu vielä.

Suuronen myös muistaa, mihin 'kulttuuri' etymologisesti viittaa. Niin, maanviljelyyn. Suurosen teksti sopisi Kokoomuksen Verkkouutisiin paremmin kuin kansallismieliseen uusmediaan, jossa luullakseni ymmärretään suomalaisuus laajemminkin kuin talouden ja rationalismin kautta.





Juha. ke 29.03.2017 12:24 0

Maatalous on kulttuuri ja elämäntapa. Sitä ei voi verrata suoraan numeroilla osoittaen koko touhun mielettömyyden. Oma maatalous on kansallismielisyyttä ja omavaraisuutta aivan kuten laivanrakennus, kalastus. Eikä tässä muuta enää jäljellä paljoa olekaan. Kaikki luonnonvarat ja kansallisomaisuus on jokseenkin myyty ulkomaalaisten ylikansallisten yhtiöiden käsiin, joille Suomi sitten maksaa "omastaan" vieraalle. Norja toimii aivan toisella tavalla. Se haluaa pitää kansallisessa omistuksessa luonnonvaransa ja teollisuutensa sekä huoltovarmuuden kannalta tärkeän esim sähkönjakeluverkon jne. Suomi sitä vastoin hyppii riemusta kunhan jonkin kruununjalokiven saa kenkättyä ulkomaiselle omistajalle eurolla. Kauppa ja -teollisuusministerin ilo on mitä korkeimmillaan uutisissa, että "päästiinpäs siitäkin eroon". Kuoltu olisi oltu, jos tuo roskaläjä olisi vielä hetkenkin ollut omissa käsissä. Elintarvike omavaraisuus on tärkeää rauhan- ja varsinkin kriisiaikoina, jolloin kaikki maat kriisin kourissa olevat maat keskittävät kaikki ruokavarat omaan käyttöönsä ja jos myyvät, sen ne tekevät kalliilla. Niin kalliilla, että nekin rahat olisivat olleet tarpeellisia suunnata, johonkin muuhun välttämättömään.Suomalainen ruoka on puhdasta ja viljelijät perusrehellisiä ihmisiä, jotka tekevät työtä yötä päivää. Jo mentäessä Keski-Eurooppaan kulttuuri on aivan toinen, ainakin Välimerenmaissa, joissa osataan pelata filunkia niin ruuan tuottamisessa kuin EU-maataloustarkatajille tukihakemusten oikeellisuuksien puutteellisuudessa. Jos ruvetaan hiuksia halkomaan ja laskemaan laskutikun kanssa kyseenalasitaen joka mahdolliselta kantilta. Ei tässä maailmassa kannata mikään. Jos yhden päivänkin alkaa hautomaan omaa elämäänsä mahdollisuuksineen ja edessä olevine vaikeuksineen, puhumattakaan rypömään keski-iän kriisissä ajatellen mitä tässä on enää jäljellä? Voi tulla siihen johtopäätökseen, kuoleminen tulee "halvemmaksi" ja se on "mielekkäämpi" vaihtoehto kun sen on oikein kynällä ja paperilla

Risto Jääskeläinen ma 03.04.2017 23:47 1

Hyvä avaus tähän tunneherkkään aiheeseen rehelliseksi tuntemaltani kirjoittajalta, siis Janne Suuroselta. Tekstihän ei paljoa ota kantaa, vaan enemmän luettelee faktoja. Faktat tietenkin ovat aina valikoituja, ellei sitten esitä kaikkia maailman faktoja, mihin taas ei yksi artikkeli oikein riitäkään.

Suomen tasolla meillä on kaksi puoluetta, KePu ja PeSu, joilla on julkilausuttu tavoite "pitää koko maa asuttuna". Ilman peltoja se tuskin onnistuu. Näen kuitenkin virheeksi sen, ettei ole määritelty omavaraisuutta pelto-omavaraisuutena, vaan ruokatuoteomavaraisuutena. Näin mahdollisesti kannattavasti viljeltävien kasvien, kuten lääkehampun, viljelyyn ei voida panostaa. Ajatuksenani tässä, että varsinaista viljan viljelyä olisi vähemmän, mutta kriisin sattuessa pellot voitaisiin ottaa suuremmassa mitassa ruokahuollon palveluun.

Euroopan tasolla voisi eräs vaihtoehto olla korvata kehitysapua ja maataloustukea ostamalla tuotteita Afrikasta.



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Faeebook sivullamme.

Janne Suuronen

Aktiivinen yhteiskunnallisten ilmiöiden havainnoija jo useiden vuosikymmenten ajalta. Mielellään rasisti, fasisti, konservatiivi ja muidenkin paheksuttujen arvojen kannattaja. Nuori kapinallinen uusia muodikkaita ihku-ilmöitä vastaan. Lopultakin kyse on vain termien sisällön määrittelystä poliittista käyttötarkoitusta varten.

tuoreimmat

Poliittinen poliisi

ma 30.10. 21:30

Uusi Testamentti ja homoseksuaalisuus

ma 25.09. 17:21

Ylikomisario Taponen on aivan oikeassa

ti 12.09. 13:39

Ylen disinformaatio jatkuu

ma 11.09. 16:04

Turvattomat valtiot

ma 04.09. 18:08

Tuomari, lääkäri ja Trumpin lupaukset Suomelle

ti 29.08. 15:22

Rahalla ostettava sisäänpääsy Suomeen

to 24.08. 13:02

Uuninpankkopoika - kun guru ei tiedäkään

ma 21.08. 18:49

Ylen oksennus ja valeet

ke 16.08. 18:53

Sukupolvien välinen taisto

ti 15.08. 12:51

blogit

Vieraskynä

Kordelinin säätiö jälleen äärivasemmiston tulilinjalla

la 18.11.2017 07:42

Juha Ahvio

Isänpäivä on edelleen isänpäivä

su 12.11.2017 11:04

Professorin Ajatuksia

Terroristi kuin terroristi

la 18.11.2017 07:34

Jukka Hankamäki

Miksi Pisan kalteva torni kaatuu?

to 16.11.2017 04:38

Petteri Hiienkoski

Kristinusko ja islam IX: Kuunjumala Allahin esi-islamilaiset juuret

ma 13.11.2017 12:15

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Väestönvaihdos kouluissa rapauttaa oppimisympäristön ja -tulokset

pe 03.11.2017 19:29

Piia Kattelus

Sotilaat poliisin avuksi

ti 10.10.2017 12:58

Henry Laasanen

Mistä seksuaalinen häirintä johtuu?

pe 17.11.2017 08:41

Arto Luukkanen

Suomalaisen median erikoiskyky?

to 16.11.2017 04:23

Mika Niikko

Asunnottomat eivät tarvitse juhlapuheita

ti 17.10.2017 13:43

Musta Orkidea

Älkää erehtykö luulemaan, että koko maailma ajattelee länsimaalaisittain

to 20.04.2017 20:11

Mikko Paunio

Vastine Markku Huuskon kirjoitukseen: "Valeuutiset tulivat jo Suomenkin vaaleihin - Pekka Haaviston tapaus"

to 16.11.2017 19:20

Heikki Porkka

Oldies but goldies, 39, Sananvapaudesta

to 16.11.2017 15:47

Olli Pusa

Sote-agentti havainnoi

la 18.11.2017 09:11

Alan Salehzadeh

Iran lähettää afgaanipakolaiset sotimaan Syyriaan

ke 08.11.2017 12:23

Janne Suuronen

Poliittinen poliisi

ma 30.10.2017 21:30

Reijo Tossavainen

Mätäpaise puhkesi - mädät petturit pursusivat hillotolpilleen

pe 17.11.2017 16:27

Jessica Vahtera

Tehkää enemmän töitä, siskot!

ke 01.11.2017 09:55

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Suomen onnea valvomassa

la 18.11.2017 07:37

Matti Viren

Sata vai kaksi sataa vuotta

la 18.11.2017 03:21